Pimentyvän mätäkuun etiikkaa: muistetaanhan huomautella!

Hikisennihkeän mätäkuun ja ehkä illan kuunpimennyksenkin kunniaksi Helsingin Sanomissa keskusteluttaa kovasti, kuka saa -vai saako kukaan- huomautella ylipainoisille ihmisille heidän painostaan, terveysriskeistään ja ulkonäöstään. Ylipainosta en nyt puhu sen enempää, ihan vaan etiikan asiantuntijan ominaisuudessa haluaisin nostaa esiin keskustelussa ahkerasti päätään nostelevan johtoajatuksen siitä että maailma olisi paljon parempi paikka jos me kaikki huolehtisimme osaltamme, ikään kuin kansalaisvelvollisuutena, kanssaihmistemme puutteiden asianmukaisesta paheksumisesta. Jos vain muistaisimme huomauttaa toisia aina kun havaitsemme puutteellisuuksia, piittaamattomuutta tai ilmiselvää pahankurisuutta niissä asioissa joista itse kullakin meistä on varaa huomauttaa. 

Omat viat, heikkoudet, epäonnistumiset ja paheet ovat nimenomaan asioita joiden on syytä olla jatkuvasti mielessä jotta välttyisi voimasta pahoin henkisesti ja fyysisesti ja kokemasta kurjaa kohtaloa, ainakin mikäli on puritanismin ajan kansanviisauksia uskominen. Erityisen kehittävään ajatustenvaihtoon aukeaa mahdollisuus kun joku tulee huomauttamaan sinun vioistasi ja pääset vastapalveluksena kertomaan hänelle, mitä puutteita hänessä havaitset. Mikäli tähän ei aina ole mahdollisuutta vaan käy niin ikävästi että tulet ojennetuksi jostain sellaisesta "virheestä" jonka tekemiseen sinulla kuitenkin sattuu olemaan hyvä syy, jolle et hyvästä syystä tai toisesta mahda ainakaan toistaiseksi mitään tai muuta vastaavaa, voit torjua turhia mutta inhimillisiä alemmuuden ja pahanolon tunteitasi ottamalla erityissyyniin muiden paheet. Tästä syntyy sellainen hieno paheksunnan ketju jonka joku osallistujista varmaan kääntää tehokkaaksi muutosvoimaksi, sillä mitättömällä hinnalla että kaikilla on paha olla.

Kaltaisilleni superhyviksille on myös hyödyllistä tulla välillä herätellyksi siihen tosiasiaan, että idealistit jotka koittavat tehdä maailmasta edes vähän paremman esimerkiksi työnteolla, kulutusvalinnoilla, pyrkimällä vaikuttamaan yhteiskunnan päätöksentekoon ja ihmisten asenteisiin, vain pohjimmiltaan haaskaavat aikaansa ja tekevät yksinkertaisesta asiasta jonkinlaista rakettitiedettä. Turhaa puuhastelua semmoinen, paljon parempaa, nopeampaa ja tehokkaampaa tulosta saa aikaan vain reippaasti huomauttelemalla kanssaihmisille heidän vioistaan. Lisäksi huomautteleminen herättää tervettä itseinhoa ja katumusta sekä rationaalisesti perusteltua alemmuutta ja ihailua Minua kohtaan. Onhan se nyt itsestään selvää että mitä teräväkielisempi ja ahkerampi huomauttelija ihminen on, sitä parempi hän on. Eihän ihmisellä voi olla selvään väärinelämiseen ja törttöilyyn muita syitä kuin laiskuus, paheellinen nautinnonhalu, itsekurin ja -jos ihan suoraan sanotaan- järjen puute (sivumennen sanottuna kyseiset hyveet ovat ihmiskunnan keskuudessa niin harvinaisia että minun on todellakin syytä ahkeralla kansalaispoliisitoiminnalla nostaa itseni esikuvaksi huonommilleni). Ei sillä että olisin jotenkin ylemmyydentuntoinen, ilkeä tai henkisesti pahoinvoiva itse, vaan vain opiksi ja ojennukseksi tarvitseville, välittämisen ja suoraselkäisen velvollisuudentunnon motivoimana. 

Koska hyvän tekeminen ja oikeineläminen kuitenkin tekevät minusta hyvin kiireisen ihmisen, ja ihan siltä varalta että joutuisin laajamittaisen lihavuudesta huomauttelun vuoksi vähän sivuraiteille, tein itselleni tärppilistan asioista joista minulla on varaa ja syytä huomautella parannuksentekoa tarvitseville kanssaihmisille. On onni tässä paheiden riivaamassa maailmassa että jokaisesta vastaantulijasta voi luotettavasti päätellä kaiken olennaisen, erityisesti moraalisen kuntoisuuden, yhdellä vilkaisulla. Ainakin jos on aiheen ammattilainen, kuten minä tunnetusti ja todistetusti olen (teistä muista en uskalla mennä näkemättä sanomaan, mutta katsotaan jos tapaamme!)

-tyylittömyys
Tämä on helppo rasti: kuka tahansa jonka tyyli ei miellytä minua, on tyylitön ja lisäksi idiootti koska ei tajua alemmuuttaan. Viikkojen helteessä grillautuneet suomalaiset alkavat olla aika kypsää saalista aloittelevillekin tyylipoliiseille.

-epäterveelliset elämäntavat
Tupakoitko, käytätkö tippaakaan päihteitä, kasaatko niskaasi terveysriskejä kun et elä pitkässä onnellisessa parisuhteessa? Etkö käytä pyöräilykypärää? Syötkö lihaa yli ravitsemussuositusten? Ethän vaan ole mikään ortorektikko? Ethän laiminlyö aurinkorasvaa tai värjää hiuksiasi kestoväreillä etkä rahanahneuksissasi tee työtä stressaavissa tai muuten terveydelle haitallisissa oloissa? Ihmiset eivät yleensä ole alkuunkaan tietoisia siitä miten epäterveellisesti he elävät ennen kuin heille erikseen asiasta huomautetaan. Moni on myös täysin sokea sille tosiasialle että riskikäyttäytyminen näkyy usein päälle päin. Napakka interventio voi aina herättää tarpeelliseen elämäntapamuutokseen!

-ympäristörikollisuus
Tiesithän, että planeetantuhoajankin erottaa kulutusyhteiskunnassa päältä päin? Henkilöautolla ajajat, muovikassin kantajat, turhien kemikaalien käyttäjät, pröystäilijät (eli kaikki joiden koen näyttävän itseäni paremmilta), väärien puolueiden kannattajat ja monet muut planeetantuhoajat tunnistaa kyllä heti vastaantullessa. Se on hyvä sillä sellaiset kaipaavat kipeästi huomautuksia kunnottomuudestaan aina tavattaessa pahanteosta. Jos eivät opi olemaan, niin ehkä ainakin häpeämään?

-muu rikollisuus ja häiriökäyttäytyminen
Poliisin ja oikeuslaitoksen resurssit ovat niukat, joten kansalaisten valppautta ja puuttumista kaivataan. Erityisesti arkisesta "pikku"rikollisuudesta suuri osa jää selvittämättä. Kansalaisvelvollisuuden nimissä voin siis käydä ojentamassa punaisia päin kävelijöitä, varoituskylteille välinpitämättömiä ja muita kriminaalinalkuja aina tavatessa. Rikosten ennaltaehkäisyn nimissä kannattaa avautua myöskin kaikesta ärsyttävästä käyttäytymisestä julkisilla paikoilla. Aistiyliherkkänä tekisin vain palveluksen kaltaisilleni jos kävisin antamassa vähän palautetta äänekkäille keskustelijoille, tuulihousujen kahisuttajille, itkevien pikkulasten huoltajille, neonväreihin pukeutujille, minun nenääni pahalta haisijoille ynnä muille kanssaihmisistä piittaamattomille yksilöille. On aivan kohtuullista vaatia hieman huomaavaisuutta, enhän Minäkään syyllisty vastaavaan käyttäytymiseen.

-vanhukset
Kunnottomia ja kurittomia tulee vastaan kaikkialla. Kaikkein suurimpia pahantekijöitä ovat kuitenkin vanhukset, sillä he ovat pitkän elämänsä aikana ehtineet todennäköisesti syyllistyä lukemattomiin rikkeisiin. Monet heistä ovat myös kasvattaneet lapsistaan hulttioita. Lisäksi he rasittavat veronmaksajia nostamalla eläkettä ja käyttämällä yhteiskunnan palveluja, vaikka kuoleminen nopeaan sairaskohtaukseen työuran päätteeksi olisi ollut kelpo vaihtoehto. Nuoruuden jyrkät mielipiteetkin tuppaavat pehmenemään iän myötä, ja sitten ne vielä brändäävät sen elämänkokemukseksi ja viisastumiseksi vaikka pohjimmiltaan kyse on velttoilusta ja löyhästä moraalista. Koska olemme hyviä ihmisiä, maksamme mukisematta vanhuksille kaiken välttämättömän avun ja hoidon, mutta samasta syystä voimme koittaa tehdä voitavamme sen eteen että vanhusväestö heräisi edes viime metreillä olemaan nöyriä, kiitollisia ja vähään tyytyväisiä sekä rukoilemaan ahkerasti pikaista, hiljaista, siivoa ja halpaa poistumista väestöpyramidia rasittamasta.

Enköhän minä tällä alkuun pääse. Ne epäluuloiset juuttaat joiden mielestä tämä juttu alkoi muistuttaa argumentum ad absurdumia, voivat tietysti ihan vapaasti koittaa jatkossakin olla kilttejä ja ystävällisiä sekä välttää hätäisiin johtopäätöksiin ja vääriin yleistyksiin syyllistymistä minkä kerkeävät. Jos todella ovat sitä mieltä että maailman ja ihmisen parantaminenkin ovat asioita joita kannattaa yrittää vain hyvällä vaikka kärsivällisyys välillä olisikin kovalla koetuksella. 

0 kommenttia:

Uudempi teksti Vanhempi viesti Etusivu

Blogiluettelo

Kirjoittajasta

Oma valokuva
Saara R
Filosofi Saara Reimanin ylimääräisten ajatusten mausoleumi. Ajatuksia on jo aika paljon, aika monista aiheista. Palaute blogista: saara.j.reiman@gmail.com
Tarkastele profiilia

Blog Archive

Hae tästä blogista

Followers


Recent Comments