Eroottinen pääoma my ass


Siltä varalta että ihmiset eivät kokisi tarpeeksi epävarmuutta, ulkonäköahdistusta ja paineita siitä kelpaavatko kenellekään, Yle kunnostautui tänä aamuna esittelemällä eroottisen pääoman käsitteen. Kyseessä on brittisosiologi Catherine Hakimin kehittämä käsite jolla yritetään selittää ihmisten välistä vuorovaikutusta parisuhdekuvioissa. Suomalainen seksuaaliterapeutti ja tutkija Anu Kinnunen kertoi, että pääoma aktivoituu erityisesti parinetsintätilanteessa.

Eroottista pääomaa tuovat jutun mukaan ulkonäkö, eloisuus, sosiaaliset taidot, liikunnallisuus ja karisma/seksitaidot. Ensimmäinen ajatus listan luettuani oli että taidan olla todella pervo koska minun viisariani nämä ominaisuudet eivät kyllä pahemmin liikuta. Seuraavaksi mieleen tuli että saatan toki olla vähän defensiivinen, enhän itsekään ole näillä mittareilla mitenkään päin arvioituna kovin hyvä saalis. Kolmas ajatus: Vaan miksi kenenkään pitäisi olla? Tuon listan kanssa minä lähtisin nimittäin palkkaamaan kodinkonemyyjää, en etsimään romanttista säpinää.

Koska kuitenkin haluatte tietää, voin toki paljastaa miten pervo olenkaan. Oikeastaan olen tullut siihen tulokseen että minulla on vain yksi kriteeri joka kumppanini ehdottomasti tulee täyttää: hänen tulee herättää aito rakkaus. Jos tämä kriteeri ei täyty, sitten ei auta mikään. Mahdollisuuksia on vain sellaiseen pikku sutinaan josta en ole jaksanut kiinnostua sen jälkeen kun huomasin että paljon parempaakin on olemassa. Jos kriteeri täyttyy, kaikesta muusta voidaan keskustella koska siinä tapauksessa kärsivällisyyteni ja sovinnollisuuteni ovat venähtäneet tähtitieteellisiin mittoihin niin että jaksan neuvotella ja etsiä ratkaisua juuri niin kauan kuin tarpeen on.

Jos kuitenkin pitää miettiä vähän konkreettisempia erityisen innostavia ominaisuuksia, niin mielestäni aivan kuuminta hottia on aito kiltteys ja hyväntahtoisuus. Se ei ole nykyään niin yleistä etteikö lajissa poikkeuksellisen erinomaisia yksilöitä voisi noteerata. Hyvään pyrkiminen, noin ylipäätään, ja etiikasta välittäminen muutenkin kuin juhlapuheiden tasolla on toinen kova juttu jolla on niinikään taipumus erottua. Kyllä maailmaan puhetta ja supliikkia mahtuu, mutta yrityksistä pyrkiä hyvään on krooninen pula. Sosiaalisista taidoista ehdoton suosikkini on aitous ja lempeä suhtautuminen omaan ja muiden epätäydellisyyteen. Myös avoimuus uusille ajatuksille ja uteliaisuus ovat tosi lupaavia ominaisuuksia, sillä sellaisten ihmisten seurassa ei tule ikinä tylsää. 

On ihan kiva juttu jos ihminen on löytänyt itselleen hyvän tavan liikkua, mutta veren maku suussa suorittajat ja lihasten mittailijat ovat minulle turn offeja. Paljon seksikkäämpi on nykymaailmassa ihminen joka osaa suhtautua lempeästi myös keholliseen epätäydellisyyteen itsessä ja muissa, ja sitä seksikkäämmäksi  tämä piirre tulee sitä mukaa kun iän kertyminen alkaa näkyä ja tuntua. Voiko hyviä seksitaitojakaan olla sellaisella ihmisellä joka on selvästi kiinnostuneempi katselemisesta ja mittailemisesta kuin toimimisesta? En tiedä enkä välitä ottaa selvää. Ja oikeasti: mitä sitten jos toinen ei syystä tai toisesta ole löytänyt innostavaa liikuntamuotoa. Voihan sitä etsiskellä vaikka sitten yhdessä, aloittaen vaikka villistä seksistä. Muuten on ehkä hyvä pitää mielessä että vaikka liikunta on erittäin terveellistä ja voi kohentaa myös ulkonäköä, pohjimmiltaan terveys (kuten ulkonäkökin) on a) yksityisasia ja b) parhaassakin tapauksessa haurasta. 

Omasta karismaattisuudestaan on kenenkään paha sanoa mitään, eikä objektiivista mielipidettä seksitaidoistaan kannata toivoa kuulevansa keneltäkään jolla olisi aiheesta kokemusperäistä tietoa. Mitä karismaattisuuteen tulee, minusta karismaattista on tietty rohkeus: rohkeus olla oma itsensä vaikka se tietäisi vähemmistössä nököttämistä, rohkeus toimia tarpeen vaatiessa oman mukavuusalueensa ulkopuolella, rohkeus ajatella omia ajatuksia, rohkeus tarttua ikäviinkin hommiin ja yrittää suoriutua niistä kunnialla. Koska rohkeuden määritelmään kuuluu epävarmuuden ja pelkojen kohtaaminen, sitä voi löytyä kokemattomasta yhtä hyvin kuin elämää nähneestä ihmisestä. Kokemus voi tietysti tuoda tervettä itseluottamusta yhteen sun toiseenkin taitoon, mutta silloinkin pohjana pitää olla hyvin treenattua hyvettä. Muuten on vaarana sortua omahyväisyyteen, vääriin yleistyksiin ja menettää ratkaiseva osa herkkyyttä ja vastaanottavaisuutta. 

“Aina niitä poikkeuksia on, mutta enemmistö ihmisistä on tuollaisia”, sanoo tähän tietysti läksynsä lukenut miesasiatrolli. Siihen ei voi muuta sanoa kuin että enpä ole tähän päivään mennessä keksinyt, miksi kenenkään pitäisi välittää tässä asiassa enemmistöistä. Eihän kukaan meistä ehdi edes pikaisesti sutaisemaan mitään enemmistöä, pidempiaikaisesta suhteilusta puhumattakaan. Kyllä useimmille riittää, jos elämän varrella tulee vastaan edes muutama erityisen kiinnostava tapaus eivätkä vilkkaimmatkaan ehdi kovin montaa tuhatta käydä läpi. Entä kuka vakavasti haluaa pidemmäksi ajaksi keplotella itsensä sellaisten ihmisten seuraan jotka todellisuudessa pitävät aivan toisentyyppisistä kumppaneista ja arvostavat sellaisia ominaisuuksia joita itse voi parhaimmillaan vain vähän teeskennellä? Tai jos kyse on siitä että ihmisen pitäisi kehittyä sellaiseksi että hän on aivan aidosti ja luomuna hyvännäköinen, sporttinen ekstrovertti, eikö maailmasta tule tavattoman tylsä kun kaikki ovat olennaisilta piirteiltään samanlaisia?

Sellaisen maailman koittamista en kyllä välittäisi edistää...eikä minun onneksi tarvitsekaan. On paljon hauskempaa olla kävelevä todiste sen argumentin puolesta että tosi hyvä tapa löytää rakkautta on olla oma itsensä ja kohentaa itseään etupäässä hyveellisyyden osalta. Kaikki muu järjestyy jos on järjestyäkseen, ja jos ei järjesty niin perimmäisenä syynä ei ole eroottisen pääoman vähäisyys vaan paljon todennäköisemmin huono tuuri. Kuinka pöhkö pitää ihmisen olla jotta hän tosissaan kuvittelisi että kumppani jonka kanssa on hyvä olla voi hyvinkin olla ulkonäkö- tai ikärasisti tai sellainen joka ei tykkää omasta perustemperamentista? 

Pro tippinä voi ehkä lisätä, että myös oikeassa paikassa oikeaan aikaan olemisesta saattaa olla apua.

posted under , , |

0 kommenttia:

Uudempi teksti Vanhempi viesti Etusivu

Blogiluettelo

Kirjoittajasta

Oma valokuva
Saara R
Filosofi Saara Reimanin ylimääräisten ajatusten mausoleumi. Ajatuksia on jo aika paljon, aika monista aiheista. Palaute blogista: saara.j.reiman@gmail.com
Tarkastele profiilia

Blog Archive

Hae tästä blogista

Followers


Recent Comments