Kun tavaran hankkimisesta tuli ekologista

Vanhaan hyvään aikaan -siis siihen aikaan kun aloitin tutustumisen ympäristöetiikkaan- ajateltiin että kierrättäminen on eettistä. Turhan tavaran ostamisen välttämisestäkin puhuttiin, mutta isompi juttu oli se että kirpputorit olivat vihdoinkin päässeet stigmastaan köyhien ostospaikkoina ja muuttuneet jännittäviksi paikoiksi joissa saattoi tehdä persoonallisia löytöjä. 

Pikakelaa reilut kymmenkunta vuotta: kierrätyskeskuksetkaan eivät enää tahdo vastaanottaa pikkuviallista tavaraa, vanhoista kirjoista on tullut lähes ongelmajätettä, ja tavaran määrän sijaan brassaillaan sillä kuinka hyvin raivaus on sujunut. Niin, raivaus, sillä tavallinen siivoaminen ei enää riitä palauttamaan järjestystä tupaan. Raivauksessa kamaa lähtee laatikoittain ja jätesäkeittäin, kierrätykseen tietenkin. Kaatopaikatkin ovat nimittäin passé aikana jolloin keittiön vakiovaruste on useamman roskapussin jätevaunu.

Yhtäkkiä tavaran vastaanottaminen onkin se iso ekoteko. Vanhaa tavaraa ei nimittäin enää tarvitse aina ostaa edes pikkurahalla, hyvää tavaraa löytyy helposti hakemisen vaivalla, sitä helpommin mitä arkisemmista esineistä on kyse. Ekojeesuspisteet jaetaan nyt niille joille kelpaa vähän retrompikin tai massatuotetumpi tavara sekä niille jotka käyttävät tavaransa korjauskelvottomaan kuntoon tai kierrättävät ne ainakin kertaalleen kotosalla. Joko teiltä löytyy kierrätyskeskuksesta napattu lastulevykirjahylly? Ovatko arkiset astianne Teemaa, vai meneekö seassa muutama Kermansaven lautanen ja koristeleikattu jälkkärikulho? Oletteko shoppailleet liinavaatteiksi hyvälaatuista puuvillaa Stockmannilta vai mummolasta? Toivottavasti mummolasta, sillä vanhanajan lakanat ovat ihan toisenlaista tavaraa kuin tämän päivän huitulat. Ovatko luksusta designer-printit vai käsinvirkatut pitsit ja valkokirjonta. Käyttökelpoisen tavaran vieminen kierrätykseen on vasta puoli voittoa, oikeastaan vähemmänkin jos kierrätys ei vedä kaikkien tahtoessa samanaikaisesti eroon 80-luvun lasipöydistään, tuulipuvuistaan ja pirttikalustoistaan. Vanhan tavaran kierrätykseen vieminen on hyvä alku, mutta samalla on opittava uusi tapa hankkia tavaroita.

Se tapa on hankkia tarvitsemansa shoppailun sijasta vastaanottamalla ja persoonallisten tyylien arvonnousu yhdenmukaisten trendi-ilmiöiden sijaan. Tavaroita eestaas roudatessa on myös erinomainen hetki miettiä, mikä järki on ylipäätään ostella jotain "uutta ja kivaa" mille ei kuitenkaan ole todellista tarvetta tai edes halua sitoutua paria vuotta pidemmäksi ajaksi. Mikä järki on kuluttaa rahansa sellaiseen? Hetkellinen ilo ja piristys, tietenkin, mutta eikö niiden tunteiden tavoitteluun olisi löydettävissä parempiakin tapoja? Nyt kun ollaan herätty turhan roinan omistamisen järjettömyyteen, voitaisiin ehkä seuraavaksi miettiä nykymuotoisen ostoskäyttäytymisen järjettömyyttä.

2 kommenttia:

loves2spin kirjoitti...

"Use it up, wear it out, make it do or do without!" The translation of your post into English is not good, but I think I understood that perhaps you are talking about getting rid of excess possessions? And then also not buying more than we need. You also said that giving away books... is that difficult now where you live? I hope all is well with you.

Saara R kirjoitti...

Actually, not quite. This time, I was talking about how it's not enough to recycle one's old possessions if we still continue to buy new stuff. We should also start shopping used and really use up the stuff we already own.

Books, like many other items have become kind of problem waste where I live. Everyone seems to have old books they want to get rid of, but no one wants to buy old books unless they're really special. Unlike half-used clothes dumped to "charity", books written in Finnish can't even be shipped to Africa. Recycling of usable items just doesn't work if no one wants to buy used.

Uudempi teksti Vanhempi viesti Etusivu

Blogiluettelo

Kirjoittajasta

Oma valokuva
Saara R
Filosofi Saara Reimanin ylimääräisten ajatusten mausoleumi. Ajatuksia on jo aika paljon, aika monista aiheista. Palaute blogista: saara.j.reiman@gmail.com
Tarkastele profiilia

Blog Archive

Hae tästä blogista

Followers


Recent Comments