Kirpputorien keskiluokkaistumisesta

Thriftshop Chic nosti blogissaan esiin mielenkiintoisen näkökulman kirppistelyyn, kirpputorien keskiluokkaistumisen. Ongelma on seuraava: jos kirpputoreista tulee trendikkäitä ostospaikkoja, kirpputorivaatteiden hinnat voivat nousta ja trendihaukat voivat napata parhaat löydöt hyvinvarusteltujen vaatekaappiensa jatkoksi sillä seurauksella että aidosti vähävaraiset eivät löydä tarvitsemiaan edullisia, siistejä vaatteita. Leah on amerikkalainen, mutta kysymys ei.

Itse olen kyllä huomannut ilmiön, mutta ajatellut että se on voittopuolisesti myönteinen. Suurempi asiakaskunta tarkoittaa enemmän kirpputoreja kohtuullisen matkan päässä useammista. Se voi tarkoittaa myös parempaa valikoimaa ja houkuttelevampia tuotteita kun tavaran myyminen kirpputorilla tulee yhä helpommaksi kierrätysvaihtoehdoksi. Nettikirpputorit ja -palstat tuovat kotisohvalle asti mahdollisuuden kirppistellä. Nämä kehityskulut hyödyttävät tasapuolisesti kaikkia, ja ympäristöä kaupanpäällisiksi.

Se että keskiluokkakin on löytänyt kirppistelyn tarkoittaa myös sitä että kirppistelystä on tullut tyyli- ja eettisyyskannanotto eikä pelkästään vähävaraisten ainoa mahdollisuus saada vaatteita. Kirpputorivaate ei ole enää automaattisesti vähän nolo kun julkkis toisensa perään hehkuttaa upeita löytöjään. Toisaalta, kuten postauksessa huomautettiin, luokkaeron käsitteeseen sisältyy myös se että luokilla on sisäinen kulttuurinsa ja logiikkansa. Keskiluokkainen shoppailemassa käytettyä on eri asia kuin köyhä samassa tilanteessa, mistä syystä monet vähävaraiset käyttävät mieluummin rahansa hinnaltaan kirpparitavaran kanssa kilpailukykyisiin ketjuliikkeiden vaatteisiin koska uutuusarvo on heille ja heidän vertaisryhmälleen todellinen arvo ja kirppisostos viittaa edelleen köyhään todellisuuteen tavalla jota uusi vaate, vaikka sitten halparytkykin, ei tee. Korostan vielä, että tämä siis on fakta joka ei kerro vähäosaisten moraalin puutteista vaan siitä miltä maailma näyttää sellaisten näkökulmasta joilla on harvoin varaa mihinkään.

Postauksessa esitellään keinoja vähentää kirppistelyn haitallisia sosiaalisia seurauksia. Ne voisi mielestäni tiivistää ja sopeuttaa Suomen oloihin kahdella sanalla: kohtuullisuus ja tarpeellisuus. Kirppisostoksetkin pitäisi tehdä todelliseen tarpeeseen. Hienoja vaatteita ei pitäisi kahmia mukaansa vain siksi että ne ovat hienoja ja halpoja ja oikeaa kokoa, jos todellista tarvetta ei ole. Suomessakin on paljon niitä jotka tarvitsisivat sitä vaatetta oikeasti. Lisäksi keskiluokkaan kuuluvat voivat omalta osaltaan nostaa kirpputorien tasoa kierrättämällä tilaisuuden tullen kirpputorien valikoimiin hyviä vaatteita edullisesti, ei rahankiilto silmissä. 

Kirpputorit ovat lähtökohtaisesti loistokeksintö. Hyviä ideoitakin voidaan kuitenkin käyttää harkitsemattomasti, jopa väärin (esimerkiksi silloin kun kirpputorista tehdään rivikansalaisen viherpesukone). Mikä tärkeämpää, eettisesti valveutunut ihminen ei lähtökohtaisesti pidä eettisiä kysymyksiään ratkaistuina vaan miettii, voisiko toimia vielä paremmin. Suomessa on nyt vallalla sellainen ilmapiiri jossa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden miettiminen on jätetty yhä enemmän yksilöiden vastuulle. Juuri nyt on hyvä aika miettiä, miten omasta arjesta saisi tehtyä vielä entistäkin inhimillisemmän, solidaarisemman ja reilumman.

posted under , , |

1 kommenttia:

Hoo Moilanen kirjoitti...

En oikeastaan koskaan käy kirppareilla - ei ole tullut tavaksi. Vähät vaatteeni ostan edullisenpuoleisista kaupoista. Sitä olen joskus ihmetellyt, että kirppiksillä myydään myös uusia tuotteita. (Siis tyyliin edullista kosmetiikkaa, teline täynnä korkkaamattomia kynsilakkapulloja.)

Kirppareilla kävijäkin voi olla kova shoppailija. Ei siis väistämättä niin, että kaikki kirppailijat - heh - olisivat automaattisesti tiedostavia ja eettisiä kuluttajia. Shoppailun voinee perustella itselleen sillä, että kukkaro ei kevene pahasti. Vähän niin kuin jotkut alkoholiin hurahtaneet verhoavat sen viiniharrastukseksi.

Uudempi teksti Vanhempi viesti Etusivu

Blogiluettelo

Kirjoittajasta

Oma valokuva
Saara R
Filosofi Saara Reimanin ylimääräisten ajatusten mausoleumi. Ajatuksia on jo aika paljon, aika monista aiheista. Palaute blogista: saara.j.reiman@gmail.com
Tarkastele profiilia

Blog Archive

Hae tästä blogista

Followers


Recent Comments