Päivän ekoteko: käy kirjastossa

Eilen käväisin lähikirjastossa. Ihan vain palauttamassa pari kirjaa joiden eräpäivä lähestyi. Tai tämä oli alkuperäinen suunnitelma, sillä kotiin päin lähti neljä kirjaa, joista kaksi uutuutta joita olin jo kirjakaupassa ehtinyt selailla vaan en ostaa.

Hankin paikallisen kirjastokortin heti muuton jälkeen, mutta pitkään kulutin lähikirjastoa vain satunnaisesti muutaman kerran vuodessa. Minulle "kirjasto" tarkoitti yliopiston kirjastoa Helsingissä. Sitä missä halutut kirjat metsästetään ensin tietokannasta ja sitten kirjaston sokkeloista. Tehokasta, mutta melko yllätyksetöntä. Pari vuotta sitten ryhdistäydyin. Ymmärsin, ettei lähikirjastoa korvaa kindle, kirjakauppa eikä edes yliopiston täsmäkirjasto. Sittemmin tehtävälistallani on ollut käydä lähikirjastossa vähintään kerran kuussa.

Virkkalan kirjasto on aivan toista maata kuin yliopiston kirjasto jonka hyllymerestä selviytyäkseen on parasta tietää täsmälleen mitä hakee ja mistä. Voi Virkkalassakin katsastaa tietyt hyllyt, mutta usein kirjalastin saa kerättyä mukaansa jo sillä että katsastaa vaihtuvat esillepanot joita taitavat kirjastonhoitajamme päivittävät ahkerasti pöydille ja telineisiin. Niistä löytyy kaikenlaista mielenkiintoista mitä ei itse hoksaisikaan etsiä. Esimerkiksi eilisellä reissulla en ehtinyt hyllyjen väliin ollenkaan, kun lasti löytyi taas näytteille asetelluista houkutuksista.

Lähirjastossa käyminen sopii kotikirjaston karttumista karttavalle minimalistillekin. Se on ekologista, ilmaista, ja kun kävijä- ja lainausmääriä seurataan tarkkaan, se on myös tapa kannattaa lähipalveluiden säilymistä omassa kylässä. Se on hauskaa ja sivistävää. Niin kauan kun meillä vielä lähikirjastot ja kirjastoautot on, matka lukemisen ääreen taittuu useimmilta terveellisesti jalan tai pyöräillen. Kirjastokäynti ansaitsee blogimainostuksensa!

Miten te käytätte lähikirjastoa?

ps. Semi Purhosen et al. suurtutkimuksen Suomalainen maku mukaan suomalaisten lukeneimpaan kymmenykseen pääsee lukemalla vuodessa yli kymmenen kirjaa. Ei kovin montaa kirjastoreissua...

4 kommenttia:

Ana kirjoitti...

Käyn kirjastossa (Kallion) pari kertaa viikossa. Kävisin, vaikka ois maksullista!

Saara R kirjoitti...

Tuo on kyllä kunnioitettava tahti! Minulle jo tämä kerran-pari kuussa on ryhdistäytymistä.
Onneksi kirjasto on vielä ilmaista hupia!

Hoo Moilanen kirjoitti...

Moikka Saara pitkästä aikaa! Yritän aktivoitua kommentoimaan edes joskus.

Ihmiset tosiaan lukevat hyvin vähän, jos kirja per kuukausi on paljon. Itkisikö vai nauraisiko...

Käyn Metsossa joskus haahuilemassa ja yleensä silloin tarttuu mukaan jokin kirja "Suosittelemme luettavaksi" -hyllystä. Enimmäkseen haen kirjavarauksia.

Ainakin meillä Tampereella on normaalivarauksen lisäksi seutuvaraussysteemi. Normivaraus maksaa yhden euron ja monesti johonkin kirjaan on kymmeniä varauksia. Käytän paljon seutuvarausta (2 euroa); jossakin peräkylän kirjastossa kirja saattaa maata valmiina hyllyssä tai ainakaan siihen ei ole monta varausta. Esim. eilen hain Maaret Kallion Lujasti lempeä -seutuvarauksen noin viikon odotuksen jälkeen; normaalivarauksella sitä olisi saanut odottaa vuoden. Hyvin sijoitettu Euro! (Pöh, tabletti ei sitten millään suostu kirjoittamaan euroa pienellä. Näköjään pystyykin paitsi perusmuodossa.)

Saara R kirjoitti...

No heipä hei, ja kiva kun aktivoiduit! :)

Juu, olin itsekin vähän järkyttynyt tuosta tiedosta...mutta sitten taas toisaalta...ehkei se niin yllättävää olekaan.

En ole vielä varannutkaan mitään lähikirjastosta, se on varmaan seuraava kehitysaskeleeni! Virkkalan kirjasto on pieni, mutta ihmeesti sieltä löytyy uusia kirjoja ja virkailijat laittavat houkutuksia esille useampaankin paikkaan. Arvostan!

Uudempi teksti Vanhempi viesti Etusivu

Blogiluettelo

Kirjoittajasta

Oma valokuva
Saara R
Filosofi Saara Reimanin ylimääräisten ajatusten mausoleumi. Ajatuksia on jo aika paljon, aika monista aiheista. Palaute blogista: saara.j.reiman@gmail.com
Tarkastele profiilia

Blog Archive

Hae tästä blogista

Followers


Recent Comments