Kevytmielisyys-teemaviikon (?) päätös: Aloha

Wehewehe.orgin mukaan havaijinkielen tunnetuin sana "aloha" tarkoittaa ainakin rakkautta, kiintymystä, myötätuontoa, armoa, sympatiaa, sääliä, lämpimiä tunteita, huomaavaisuutta, hellyyttä ja hyväntahtoisuutta. Sillä voi sanoa sekä "päivää" että "näkemiin" Perusalohaa voi jalostaa edelleen liittämällä siihen muita sanoja. Esimerkiksi "aloha ahiahi" tarkoittaa "hyvää iltaa", suuria rakkaudentunteita voi ilmaista vaikkapa sanomalla "e hoomau maua kealoha". Se on myös hengellinen käsite joka kuvaa kardinaalihyvettä ja perusasennetta jolla hyvä ihminen suhtautuu elämään ja muihin ihmisiin.

Havaijilla on siis ollut jo kauan menossa mielenkiintoinen ihmiskoe. Mitä pienelle kansalle keskellä suurta merta tapahtuu kun kauppaankaan ei voi astua sanomatta "aloha"? Miten käy kun kanssakäymistä kenen tahansa vieraan kanssa ei voi sivistyneesti aloittakaan mainitsematta rakkautta, kiintymystä, myötätuntoa, ystävällisyyttä ja niin edelleen? Pohjolan turisti huomasi, että sellaisella on aika paljonkin vaikutusta, ja että Aristoteles oli taas vaihteeksi oikeassa: se mitä viljellään, leviää. Havaijilainen ystävällisyys on paljon syvempää ja luontevampaa kuin sen päälle myöhemmin tullut amerikkalainen kaupallisuus. Aloha on sanamagiaa joka todella toimii: kun ystävällisyys, rakkaus ja kaikki hyvät asiat tulevat arkisiksi kuin aloha Havaijilla, ne eivät suinkaan menetä merkitystään ja laimene vaan alkavat kasvaa ja muuttua osaksi sielunmaisemaa. Eikä perimmäisen totuuden ihmisestä enää tarvitse olla kyyninen.

Suomi on tuntunut viime aikoina olevan kovin "low on aloha", niin kuin Pientilalla on nykyään tapana sanoa. Täällä on ollut jonkinmoinen perinnekin ajatella että kauniiden sanojen viljely vain saa ihmiset luulemaan liikoja itsestään. Nyttemmin loukkaavasta puheesta yritetään leipoa hyvettä: toisten satuttaminen on "rohkeaa", "sananvapautta", "suoraa puhetta". Jos hyvä on todellista, myös aloha voi olla suoraa puhetta. Maailmassa jossa hellyys tulkitaan helposti heikkoudeksi, se on rohkeutta. Ja aivan ehdottomasti edustaa myönteistä vapautta sanoa tuntemattomallekin heti alkajaisiksi, mitä toivoo ihmisten välillä olevan vaikka sitten vain minuutin kohtaamisen ajan: ystävällisyyttä, sympatiaa, hyvää tahtoa. Olemme sillä tavalla onnekkaita että havaijin kieli on ääntämykseltään hyvin samankaltaista kuin suomi. Koska ainakaan nykysuomessa ei ole alohaa vastaavaa käsitettä, se kannattaisikin pikimmiten lainata ja ottaa yleiseen käyttöön. Vähän ajan päästä meilläkin ehkä huomattaisiin miten typerää tämä muotiin tullut vihapuhuminen, öyhöttäminen ja tahallinen väärinymmärtely on, kun sitäkin pitäisi yritellä vasta sen jälkeen kun on mennyt sanomaan kuulijoille kohteliaat alohat. Miten hölmöä olisi pelätä vastaantulijoita kun keskustelunavaukseksi pitäisi muistuttaa itseään siitä miten asioiden ihmisten välillä tulisi olla. Miten rasittavia ihmissuhdepelailuja voisi rajoittaa jo lähtökuopissa se että kaikki on kuitenkin pakko aloittaa alohasta ja myös päättää siihen.

posted under , , |

0 kommenttia:

Uudempi teksti Vanhempi viesti Etusivu

Blogiluettelo

Kirjoittajasta

Oma valokuva
Saara R
Filosofi Saara Reimanin ylimääräisten ajatusten mausoleumi. Ajatuksia on jo aika paljon, aika monista aiheista. Palaute blogista: saara.j.reiman@gmail.com
Tarkastele profiilia

Blog Archive

Hae tästä blogista

Followers


Recent Comments