Kevytmielisyys-teemaviikko: Kevätmielisyyttä

Vaelsin pitkin puutarhaa muovipussin kanssa talven aikana ties mistä tulleita roskia keräillen kun nokkosperhonen kaarsi maassa lojuvan oksankarahkan päälle.

"Täältä kuului sahaamisen ääntä.", se sanoi. "Ei kai teillä enää ole omenapuiden leikkuu pahasti kesken?"
 "Valmista on", vakuutin sille."Ihan muita juttuja täällä jo sahaillaan.""
"Hyvä, sillä nyt on jo kevät ja aika luonnon herätä.", se sanoi ja lensi tiehensä. Ja oikeassahan se oli, niin kuin perhoset tapaavat nyt näissä asioissa olla. Auringonpaistetta seurasi jo kevätsade, huomiseksi on luvassa taas lisää aurinkoa. Sääpuoli on siis oikeinkin mallillaan. Sitä mieltä olivat myös sinivuokot joita oli ilmestynyt karikkeen alta lenkkipolkuani reunustamaan.

Virkkalalaiset kömpivät pirteistään puutarhoihinsa pitkän talven jälkeen. Marraskuussa, pimeyden ja kylmyyden valloittaessa puutarhan, on mukavaa vetäytyä sisälle ja käpertyä iltaisin sohvannurkkaan teen, kirjojen, käsitöiden ja elokuvien keskelle. Omenapuiden leikkuuajan myötä elinpiiri alkaa laajentua, ensin hitaasti, mutta lumien sulaessa yhä nopeammin. Kunnes koittaa sellainen päivä kuin eilinen, päivä jona on niin lämmintä että puutarhassa huomaa kuljeskelevansa ihan muuten vaan. Päivä jona tarkenee istahtaa työrupeaman lopuksi puutarhakeinuun ihailemaan omenapuumetsän vastaleikattua latvustoa. Puutarhan siistiminen ei välttämättä äkkiseltään kuulosta hauskimmalta tavalta viettää kevään ensimmäistä aurinkoista lauantaipäivää. Mutta se tila! Se tila missä voi haahuilla, ihmetellä, pyöriä ja rapsutella niin paljon kuin sielu sietää. Se tila missä voi tervehtiä tuttuja kevätkukkia jotka kurkistelevat taas omilta paikoiltaan, ihmetellä öttiäisiä, jänisten edesottamuksia ja vaarallisesti eläviä jäkäliä ilman että tarvitsee miettiä hetkeäkään, pitääkö joku vähän outona. Ei pidä, sellaiset tyypit ovat jossain kaukana kivikylissään.

Kaikilla ei ole puutarhaa, mutta vielä on Suomi sellainen maa jossa monella on mahdollisuus karata luontoon kevättä tervehtimään ja haahuilemaan hetkeksi puiden siimekseen omaan rauhaan. Jos malttaa palata samaan paikkaan seuraavinakin vuosina, tulevat tutuiksi kivet ja kannot, ensimmäisten kevätkukkasten kuulumiset ja monet kummat pikkuoliot. Epäilen, etteivät viime aikoina niin suurta ääntä pitäneet ankeuttajat juurikaan harrasta kevätmielen ulottuvilla haahuilua. Minkä pitäisi olla parempia aikoja kaipaileville erinomainen syy karata kerran tai muutamankin paikkoihin joissa voi saada tartunnan kevyestä kevätmielestä.

posted under , |

3 kommenttia:

loves2spin kirjoitti...

We saw our first butterfly of the season today out in the woods. It was so lovely and very welcome! Our garden is much too wet to start anything in, yet, but as soon as it is dry enough we will begin planting... onions and potatoes will come first.

Keskeneräinen kirjoitti...

Vaarallisesti eläviä jäkäliä :D
Lähdenkin heti ulos haahuilemaan ja heitä tervehtimään!

Saara R kirjoitti...

loves2spin: We have experienced warmer than usual weather with just the right amount of rain. We could still well experience a cooler period, so I'm not in a hurry to start planting, but I might have time for a couple of extra projects.

Keskeneräinen: Vaarallisesti elävien jäkälien seikkailuista on lähiaikoina luvassa dramaattista kuvamateriaalia...

Uudempi teksti Vanhempi viesti Etusivu

Blogiluettelo

Kirjoittajasta

Oma valokuva
Saara R
Filosofi Saara Reimanin ylimääräisten ajatusten mausoleumi. Ajatuksia on jo aika paljon, aika monista aiheista. Palaute blogista: saara.j.reiman@gmail.com
Tarkastele profiilia

Blog Archive

Hae tästä blogista

Followers


Recent Comments