Kevät tulee tänäkin vuonna

Valtakunnan meno hirvittää Pientilan väkeä kovastikin, mutta omien aitojen sisäpuolella kevät on tulossa oikein mallikkaasti. Selvästi, muttei liian vauhdikkaasti. Omenapuita päästiin tänä vuonna leikkaamaan jo ennen kuunvaihdetta. Nyt leikattuna on noin kolmannes, eli tilanne on oikein mallillaan. Kokemus toki kertoo että tilanne voi keikahtaa nopeastikin kiireisemmäksi. Kuukauteen mahtuu vastoinkäymisiäkin jos niikseen tulee. Jokaisen valmistuneen puun myötä ne kuitenkin pienevät. Samalla omenapuumetsä siistiytyy varhaiskevään asuunsa jota olen oppinut ihailemaan oikein antaumuksella. Lehtien puhjetessa tyylikkäät bonsaimaiset siluetit katoavat ja jo kesäkuussa seuraavan vuoden vesiversojen valmistus on täydessä vauhdissa. Ammattilaiset tökkivät käsin pehmeät vesiversot pois ja säästävät paljon vaivaa keväämmällä. Minä olen tietysti silloin jo kiireinen kasvimaalla ja Puolisolla on täysi työ nurmikonleikkuussa ja marjapenkkien hoivaamisessa.

Lumien sulamisen myötä puutarhassa liikkuminen helpottuu. Meillä odotellaan sitä toisestakin syystä: kiitos haukkaystävämme onnistuneiden lounaanhakureissujen, hanki alkaa näyttää pikkuisen hirveältä. Viimeisin pulunhöyhennys ja dramaattinen verilammikko löytyvät aivan ulko-oven edustalta. Että tämmöinen ongelmalähiö meillä. Muistuttelen itselleni, miten korkea kuolleisuus on nuorilla haukoilla jotka ovat lähteneet pesästä mutteivät vielä ole kovin taitavia metsästäjiä, ja miten hienoa on ettei meidän haukalla selvästikään ole sellaisia vaikeuksia. Puhumattakaan siitä millaisessa guanossa olisimme puluparvemme kanssa ilman haukkaystävää.

Koska elämässämme on vieläkin haasteita vähän turhan paljon, etenee puutarhavuosi päivä kerrallaan ja tehtävä kerrallaan-asenteella. Suuria laajennus- tai kehityssuunnitelmia alkavalle vuodelle ei ole. Kunhan nyt saadaan ensin perusasiat kuntoon. Jos olo on kevättöiden jälkeen oikein energinen, voi aina ostaa vaikka hedelmäpuun tai pari. Viime vuoden ostosten selviäminen tammikuun kovasta pakkasjaksosta on joka tapauksessa vielä suuri kysymysmerkki. Tai sitten voisimme tehdä jotakin todella ennenkuulumatonta ja ottaa alkavan puutarhavuoden vähän iisimmin ihan vapaaehtoisesti...

posted under |

0 kommenttia:

Uudempi teksti Vanhempi viesti Etusivu

Blogiluettelo

Kirjoittajasta

Oma valokuva
Saara R
Filosofi Saara Reimanin ylimääräisten ajatusten mausoleumi. Ajatuksia on jo aika paljon, aika monista aiheista. Palaute blogista: saara.j.reiman@gmail.com
Tarkastele profiilia

Blog Archive

Hae tästä blogista

Followers


Recent Comments