Kunnioitusta vaativat pulut

Puluparvi on täällä taas, yhtä rasittavan runsaana kuin aina. Pulu on lintu jolla on pieni pää, murean näköinen rintalihaksisto ja niin paljon kavereita että joukosta erottuvat yksilöt erottuvat vain ulkonäkönsä perusteella. Paljonko persoonallisuutta siihen pieneen päähän nyt mahtuisikaan? Yhden höyhenpuvussa on paljon valkoista, toinen on huomattavan tumma. Useimmat toki ovat tavallisen harmaankirjavia ripauksella metallinhohtoa. Ne kakkaavat katolle ja lehahtavat sitten ruokintapaikalle laumaksi joka karkoittaa pikkulinnut. Osa istahtaa kakkaamaan lintulaudan katolle. Yhtä nopeasti parvi lehahtavaa karkuun jotakin olematonta rasahdusta, lentää kierroksen tontin yllä ja laskeutuvat takaisin. Lintulautapuluista on lähinnä se ilo että niiden ansiosta voi hyvällä tuurilla päästä havainnoimaan ilmielävää haukkaa tositoimissa omasta lämpimästä keittiöstä käsin.

Ja nyt pulut siis vaativat kunnioitusta. Jo syksymmällä ne brassailivat sillä että hiljattain julkaistun tutkimuksen mukaan parvi puluja osaa diagnosoida syöpää yhtä hyvin kuin erikoislääkäri. Uusi Tiede-lehti puolestaan kertoo eläinten aisteja käsittelevässä jutussaan että pulut osaavat hyödyntää suunnistamisessa magneettiaistin ohella myös painovoimakenttäaistia joka rekisteröi Maan painovoimakentän heikot luontaiset vaihtelut eri alueilla. Pulu siis tietää ihan tuosta noin vain, ollaanko mannerlaattojen törmäyskohdassa vaiko savitasangolla siinä missä ihmiset joutuvat nämäkin asiat vaivalla mittaamaan ja vielä vaivalloisemmin tiedottamaan lajitovereille joita asia ei yleensä voisi vähempää kiinnostaa. Se muistaa tämän tiedon ja hyödyntää sitä sisäisen karttansa rakentamisessa. Ja niin pulujen esivanhemmista tuli kuuluisia suunnistajia ja kirjeenkantajia siinä missä me ihmiset tuijotamme vieraissa kaupungeissa navigaattoreita ja kiroilemme sittenkin kun huomaamme olevamme yhtäkkiä syöksymäisillämme mereen (kuten meille meinasi käydä Madeiralla).

Maailmassa on tällä hetkellä monenlaisia uhkakuvia ja levottomuuden lietsontaa. Täällä Pientilalla on levottomuutta herättänyt lähinnä se, mitä kykyjä puluparvelta seuraavaksi paljastuu. Että pitääkö niitä opetella ihan oikeasti kunnioittamaan, yli ympäristöeetikkoisen standardihymistelyn?



posted under , , |

0 kommenttia:

Uudempi teksti Vanhempi viesti Etusivu

Blogiluettelo

Kirjoittajasta

Oma valokuva
Saara R
Filosofi Saara Reimanin ylimääräisten ajatusten mausoleumi. Ajatuksia on jo aika paljon, aika monista aiheista. Palaute blogista: saara.j.reiman@gmail.com
Tarkastele profiilia

Blog Archive

Hae tästä blogista

Followers


Recent Comments