Kaksi astetta

Tänään lämpötila on täällä Virkkalassa +2 astetta ja taivaalta tulee vettä. On siis oikein hyvä hetki miettiä ilmastonmuutosta. Pariisin ilmastokokouksessa YK:n jäsenvaltiot sitoutuivat toimiin joiden tarkoituksena on pysäyttää ilmaston lämpeneminen kahteen asteeseen, mieluummin sen alle. Lukuja makustellessa on hyvä muistaa että ilmasto on jo lämmennyt ja että se tulevaisuudessä lämpenee täällä Pohjolassa keskimääräistä enemmän, vieläpä siten että eniten lämpenemistä ennustellaan tapahtuvaksi joulukuussa. 

Kaksi astetta plussaa joulukuussa tietää pimeyttä ja sadetta. Nollan alapuolella odottaisi talven ihmemaa. Se karkaa kauemmaksi. Sanomattakin on selvää että lyhenevällä, pimenevällä ja vetistyvämmällä talvella on vaikutuksensa lajistoomme. Pohjoiseen sopeutuneet lajit joutuvat väistymään -tai pahimmassa tapauksessa katoamaan kun Lapin ääret tulevat vastaan. Ehtivätkö lajit sinnitellä edessä olevat vuosikymmenet kunnes ne päättäväiset toimenpiteet joihin toivon mukaan yhteistuumin ryhdymme, alkavat kantaa? Kaksi astetta on kunnianhimoinen tavoite, mutta kun muutkaan ympäristöuhkat eivät ole varsinaisesti kadonneet mihinkään, on kysyttävä riittääkö se pitämään potentiaalisten ilmastopakolaisten kotiseudut asuttavina ja jääkö pohjoisille lajeille riittävästi turvapaikkoja joihin ne ehtivät siirtyä ennen kuin sukupuuttoaallon uhriluettelo saa taas uusia jäseniä.

Ilmasto on vaihdellut aikaisemminkin. Se minkä ilmastoskeptikot sujuvasti unohtavat on, että ihmisen masinoimassa ilmastonmuutoksessa ongelmallista ei ole se että muutosta on vaan muutoksen nopeus ja rajuus yhdistettynä muuhun ihmisen toimintaan joka vähentää lajien sopeutumiskeinoja. Ei ole mikään ongelma, että kotikulmillani sinnittelee yhä jälkiä edellisestä lämpökaudesta eikä se että jalopuille ja lehtimetsille tyypillisille linnuille on luvassa suotuisampia säitä. Ongelma on, että ihmisen toiminta ei näy vain lämpömittarissa. Se on myös populaatioiden pirstoutumista, saastumista, luonnon jäämistä rakentamisen ja viljelemisen alle. Se on välinpitämättömyyttä, kulutushumalaa ja mällätään kun vielä voidaan-mentaliteettia, krääsän arvostamista elämää korkeammalle. Ilmastonmuutoksella on omat seurauksensa, mutta ympäristökatastrofi viittaa kielenkäytössäni ihmisen toiminnan aiheuttamien ongelmien summaan jotka sekä muuttavat ilmastoa että ovat heikentäneet luonnon keinoja sopeutua siihen.

Jouluksi Virkkalaan on luvattu viitisen astetta plussaa. Meteorologit vakuuttavat, että valkeat joulut eivät ole kadonneet ikiajoiksi. Ne ovat vain harvinaistumaan päin. Marrasaika on kalenterin mukaan jo ohi, mutta ulkoa sitä ei näe. Selviytymiskeinojen pakkiin on alettava lisätä myös keinoja selviytyä masentumatta pitkässä, märässä pimeydessä. Yksi hyvä keino on tehdä ilmaston eteen voitavansa, ei enempää eikä vähempää.

ETA: Niinjuu, Kysy mitä vain-tempaus on taas käynnissä ja kommenttilaatikossa on vielä runsaasti tilaa.

posted under , , |

2 kommenttia:

Ofelia kirjoitti...

Ilmastonmuutos ahdistaa minua PALJON. Vein eilen lapset Luonnonhistorialliseen museoon, jossa oli sukupuuttoon kuolleita eläimiä ym. ja sehän ei nyt helpottanut ahdistusta, vaikka muutoin visiitti olikin hieno ja hyvä.

Toivon paljon Pariisin kokoukselta mutta saas nähdä.... Oma sähkönkulutukseni oli laskenut vuodesta 2014 jopa 2,3%, mitä ihmettelin koska mitään en ole yrittänyt.

Ja kyllä, yritän hanakasti palata blogimaailmaan!

Saara R kirjoitti...

Hyvä että veit kuitenkin lapset. :) Sukupuuttoaalto on tunnettu ahdistuksenaihe täälläkin. Onneksi ahdistusta voi koittaa kanavoida rakentavasti.

Pariisin kokouksen lopputulema on hyvä. On hyvä että näinkin kunnianhimoisesta tavoitteesta päästiin yksimielisyyteen, vaikka keinot jäivätkin vielä pitkälti avoimiksi. Olisi tuo kokous voinut huonomminkin mennä!

Tervetuloa takaisin blogimaailmaan heti kun vaan kerkeät!

Uudempi teksti Vanhempi viesti Etusivu

Blogiluettelo

Kirjoittajasta

Oma valokuva
Saara R
Filosofi Saara Reimanin ylimääräisten ajatusten mausoleumi. Ajatuksia on jo aika paljon, aika monista aiheista. Palaute blogista: saara.j.reiman@gmail.com
Tarkastele profiilia

Blog Archive

Hae tästä blogista

Followers


Recent Comments