Nähtävää: Julian Opie ja pehmeä lasku nykytaiteeseen Taidehallissa

Sateisesta ja kylmästä kesäkuustakin selviää, kun on kulttuuria. Käytinkin tovin epävakaisesta kesäpäivästä Julian Opien näyttelyn katsastamiseen Taidehallissa.


Opien näyttely on ehkä katsojaystävällisin nykytaiteilijan näyttely jossa olen vieraillut. Tänne pitäisi roudata laumoittain lukiolaisia jotka miettivät, onko taiteessa mitään järkeä, nousukkaita jotka ajattelevat että taidetta pitäisi alkaa harrastamaan mutta vain maisemamaalaukset ovat hienoja, sekä tietysti koko Perussuomalaisten puoluetoimiston väki. 

Opien työt ovat ensinnäkin sen verran esittäviä että jokainen pääsee niistä kärryille. Useimmat teokset lisäksi kuvaavat asioita jotka ovat tämän päivän urbaanille ihmiselle paljon tutumpia kuin merimaisemat. Piipertämisen tilalla ovat selkeät, graafiset muodot. Mielenkiintoiset, vaihtelevat työtavat joista monissa on hyödynnetty teknologiaa ovelasti vaan ei kikkailevasti, ohjaavat katsojan vähitellen jännän äärelle: tuo kaverihan näkee jotain inspiroivaa kaikkialla ja missä vaan. Hän näkisi sitä minun arjessanikin. Esimerkiksi kadulla kävelevissä ihmisissä jotka ovat massaa mutta kuitenkin omissa oloissaan. He voisivat olla kotoisin minkä tahansa länsimaisen ison kaupungin iltapäiväruuhkasta, New Yorkista Helsinkiin. Sellaiseksi on maailmamme mennyt, ja ehkä sitä on välillä hyvä miettiä tovin ajan. Taiteilijan huomion arvoisia ovat myös suurjännitelinjat, puiden rungot ja eläinten liikkeet. Missä vain voi nähdä saman vanhan sijasta muotojen ja värien leikkiä. Minäkin voisin tehdä niin.

Näyttelyssä ollaan vahvasti läsnä tässä hetkessä. Ajankohtainen tunnelma ei synny vain teknologialla leikkimisestä vaan myös maalausten yleisilmeestä. Vaikka työt ovat ystävällisen esittäviä ja aiheiltaan neutraaleja, ei tarvitse olla taiteen tuntija huomatakseen että tämä on 2010-luvun taidetta. Teokset eivät ole silmille hyppivän kantaaottavia, mutta lopulta näyttelystä alkaa tulla sellainen tunne että kaikki nämä korrektit, nykyaikaisen selkeät ja tyylikkäästi värikkäät työt muodostavat omanlaisensa kannanoton maailmastamme. 

posted under , |

0 kommenttia:

Uudempi teksti Vanhempi viesti Etusivu

Blogiluettelo

Kirjoittajasta

Oma valokuva
Saara R
Filosofi Saara Reimanin ylimääräisten ajatusten mausoleumi. Ajatuksia on jo aika paljon, aika monista aiheista. Palaute blogista: saara.j.reiman@gmail.com
Tarkastele profiilia

Blog Archive

Hae tästä blogista

Followers


Recent Comments