Valuuttaa galaktisille markkinoille

Muutaman viime vuoden aikana on julkisuuteen tippunut harvakseltaan palasia keskustelusta joka koskee sitä pitäisikö meidän lähettää avaruuteen tarkoituksella olemassaolostamme tiedottavia radiosignaaleja vai yrittää vältellä vieraita sivilisaatioita. Jos nyt ohitetaan pari faktaa, kuten se että todennäköisesti lähin sivilisaatio on matkailumielessä turhan kaukana (siis siinä tapauksessa että se noudattaa tilastollisia todennäköisyyksiä, tai ylipäätään on olemassa), ja se että me viestitämme olemassaolostamme avaruuteen kaiken aikaa sekä radioaalloilla että ilmakehään puskemillamme aineilla sen verran tehokkaasti että tähtienvälisen matkailun ongelman ratkaisseen sivilisaation voisi kuvitella huomaavan että täälläpäin on menossa jotakin vilkaisemisen arvoista, pääsemme keskustelun kolmanteen yleiseen kysymykseen: mitä meillä muka olisi annettavana alieneille? Ympäristökatastrofi, terrorismi vai kasa vanhaa elektroniikkaromua?Mitä hyötyä galaktiselle yhteisölle olisi tuttavuudesta kaltaisemme hädin tuskin teknisen kehityksen alkuun päässeen sivilisaation kanssa, paitsi luonnonvaroja ja orjatyövoimaa?

No ensinnäkin, meillä on kulttuuria. Kuten Esko Valtaoja taannoin kirjoitti, muukalaiset eivät ehkä ole vaikuttuneita teknologiastamme, mutta heitä taatusti kiinnostaisi tutustua pophitteihin. Ja maistella pizzaa ja mansikkatäytekakkua, ja koluta Louvren saleja, ihmetellä kevään muotia, tutustua kummallisiin uskomuksiimme ja kirjallisuuteemme, juhlia Rion karnevaaleissa ja Lohjansaaren Kekrijuhlilla. Ja paljon muuta. Mikä tahansa sivilisaatio joka on löytänyt tieteellisen metodin, jaksaa laskea ja havainnoida kärsivällisesti, pääsee ennemmin tai myöhemmin jyvälle virtuaalihiukkasista, gammapurkausten perimmäisestä olemuksesta ja sensellaisesta. Ja voi olla, että muukalaissivilisaation ajattelijoiden symposiumeissa Maan filosofien eturivi kuulostaisi yhtä hämmentyneiltä kuin CERNiin aikakoneesta tiputettu Miletoksen kosmologi. Mutta kulttuuri, se on paljon ainutlaatuisempaa. Ihmisten kulttuuri on tekijöidensä ja kotiplaneettansa näköistä, ja siten ainutlaatuista ja kiinnostavaa. Kulttuuri on myös luonteeltaan monimuotoistuvaa, ei tieteen tapaan edistyvää. Me voimme vaivatta ihailla antiikin taidetta ja liikuttua yksinkertaisesta melodiasta. Ei ole mitään syytä olettaa, etteivät sivistyneet muukalaiset voisi pitää kulttuurejamme kiinnostavana. Ja ehkäpä teknokraatin ajatusmaailmasta kertoo paljonkin se että ihmiskunnan "arvo" mitataan niin helposti teknologian ja tieteen mitalla, niin helposti unohdetaan se mikä voi todella olla kiinnostavaa galaktisessa mittakaavassa.

Eikä tässä vielä kaikki. Meillä on myös elämää, joka on ainutlaatuista samalla tavalla ja samoilla perusteilla kuin kulttuurimme. Planeettamme on geneettinen aarreaitta, ja vaikka avaruuteen voi mahtua muitakin, ne ovat väistämättä erilaisia (jos eli kun avaruusmatkailua harrastetaan oman galaksin rajojen sisällä eikä kauas näkyvän maailmankaikkeuden ulkopuolelle jossa aineen järjestäytymisen rajat voivat alkaa eräiden kosmologien mukaan johtaa toistuvuuteen). Avaruudesta saapuvat vieraat eivät ole kuulleetkaan pikkuvarpusista, voikukista, herkkutateista, sahakaloista tai kääpiökaneista. Lieneeköhän niillä edes stromatoliitteja? Olisi toki traagista, vaikka ehkä samalla myös hyvin terveellistä huomata että vieraat ulkoavaruudesta osaisivat arvostaa elävää planeettaamme ja sen monia ihmeitä enemmän kuin me jotka näemme ne usein vain resursseina tai tapettina Todella Mielenkiintoisen Sivilisaationretkumme taustalla.

Kulttuurin ja elämän monimuotoisuudelle on yhteistä sekin, että kummastakin on vaikea nauttia ydinsodan mäiskeessä. Niistä pääsevät nauttimaan vain hyväntahtoiset ja rauhanomaiset olennot. Niille jotka näkevät planeettamme rikkauden, on myös ilmiselvää että rikkaus ja kukoistus säilyvät nautittavina vain turvallisissa ja rauhallisissa oloissa. Omasta puolestani pidän aivan varteenotettavana ratkaisuna Fermin paradoksiin sitä että ihmiskunta on huomattu jo ja vastenmieliseksi porukaksi arvosteltu. Sekin on kuitenkin aivan eri asia kuin ajatella ettei meillä ole täällä mitään galaktisessa mittakaavassa arvioituna mielenkiintoista.

posted under , , , |

0 kommenttia:

Uudempi teksti Vanhempi viesti Etusivu

Blogiluettelo

Kirjoittajasta

Oma valokuva
Saara R
Filosofi Saara Reimanin ylimääräisten ajatusten mausoleumi. Ajatuksia on jo aika paljon, aika monista aiheista. Palaute blogista: saara.j.reiman@gmail.com
Tarkastele profiilia

Blog Archive

Hae tästä blogista

Followers


Recent Comments