Helmikuussa käsityönurkassa

Helmikuussa ei enää kirjoiteta vahingossa vuosilukua väärin. Käsityövuosikin on jo hyvällä alulla. Tai alulla ja alulla: nythän eletään vuoden parasta käsityöaikaa. Kun räntää tulee taivaan täydeltä tai on niin kylmää että ajatuskin jäätyy, on onnellista viettää iltaa sohvan nurkassa vahtien takkaa ja nauttien teestä, kirjoista ja käsitöistä. Mielessä on paljon uusia ideoita, alkaen suunnitelmistani ommella jämäkankaista 12 uudenlaista työtä. Se projekti on vasta ideakirjojen selailun asteella. Mitä enemmän olen selaillut, sitä enemmän on alkanut tuntua siltä että nyt tulikin otettua isompi haaste. Olen tähän mennessä löytänyt vain pari toteuttamiskelpoista ideaa. Alkuun siis pääsen, heti kun aikaa on.

Tähän mennessä työn alla on ollut korujen lisäksi pieniä neuleita jämälangoista ja varastossa muuten vain vähän turhankin pitkään hautuneista langoista. Hiljalleen kaikki varastoon kerääntynyt kyllä löytää paikkansa maailman kauniiden ja käyttökelpoisten esineiden joukossa. Itselleni en ole tehnyt mitään, mutta lähipiirin tarvitseville on syntynyt luotettavia, lämmittäviä pieniä neuleita tutuilla ja hyväksi todetuilla malleilla. 

Kutomolta kannoin eilen kotiin uusia räsymattoja. Kutomo on kuulunut elämääni jo niin kauan että uskallan sanoa, ettei kutominen oikein ole minun lajini. Se on vähän niin kuin ompeleminen: menettelee, mutta lahjani ja suuret inspiraatiot ovat toisaalla. Ompelemisen tapaan kankaankudonta kuitenkin pysyy repertuaarissa sillä että sen tulokset ovat niin hienoja. Poppanoita saattaa vielä löytää markkinoilta ja myyjäisistä, mutta isompia vastaavan laatuisia kankaita ei saa mistään. Eikä hintakaan ole liian kallis: olen nähnyt ilmoituksen jossa yrittäjä tarjoutuu kutomaan mattoa asiakkaan kuteista satasen metrihintaan. Yrittäjä on tietysti palkkansa ansainnut, mutta minulle sopii paremmin noin kympin metrihinta, semminkin kun matot ovat nopeita ja helppoja kudottavia. Entä mikä mahtaa olla markkinahinta käsinkudotuille pyyhkeille, pöytäliinoille, huoville ja muille ylellisyystuotteille

Vuoden käsityöaika on vielä parhaimmillaan, mutta muutos tulee jo tässä kuussa ellei taivaalta tule metritolkulla lunta. Vain parin viikon päästä on aika siirtyä puutarhaan saksimaan omenapuita edustuskelpoiseen kuntoon. Siitä alkaa puutarhavuosi, siihen päättyy vuoden paras käsityöaika.




0 kommenttia:

Uudempi teksti Vanhempi viesti Etusivu

Blogiluettelo

Kirjoittajasta

Oma valokuva
Saara R
Filosofi Saara Reimanin ylimääräisten ajatusten mausoleumi. Ajatuksia on jo aika paljon, aika monista aiheista. Palaute blogista: saara.j.reiman@gmail.com
Tarkastele profiilia

Blog Archive

Hae tästä blogista

Followers


Recent Comments