Syyllisyystalkoot

Joulu on ohi, ja koska se saattoi olla mukava, on taas aika tasapainottaa olotilaa aloittamalla syyllisyystalkoot. Tunnelmavalaistuksen vaihtuessa loisteputkien kovaan valoon voi taas alkaa tuntemaan syyllisyyttä ainakin seuraavista asioista.

-Ruokavalio. Jos se ei ole suoranaisen pielessä, niin ei se ainakaan optimaalinen ole. Se voisi olla terveellisempi, eettisempi, trendikkäämpi tai elämyksellisempi. Vaikka ruokavalio olisi optimaalinen, voi syödä liikaa ja tulla lihavaksi, liian vähän ja sairastua anoreksiaan ja puutostauteihin, tai ainakin kärsiä jonkinsortin ortoreksiasta. Parasta lienee stressata syömisestä pari viikkoa vuoden aluksi ja vajota sitten tylsään välinpitämättömyyteen?

-Muut elämäntavat. Tammikuun olisi hyvä olla ainakin tipaton, savuton ja lihaton. Kuntosalikortti kannattaa ostaa saman tien kahden vuoden sopimuksella, niin voi jatkaa syyllisyyden potemista vielä pitkään kuntoiluinnostuksen laannuttua. Koska tipattomuus, savuttomuus, lihattomuus ja ankara elämäntaparemontointi vievät kaiken liikenevän energian, tulee ajasta helposti myös iloton, mikä sopiikin hyvin syyllisyysprojektin tunnelmaan, sekä ennen että jälkeen retkahduksen.

-Perhetilanne. Jos on sinkku, jotakin on pahasti pielessä. Jos ei ole sinkku, jotakin on varmasti sittenkin vinossa, ainakin kun kuuntelee tarpeeksi asiantuntijoita. Esimerkiksi meillä on ihan selvästi hirveitä patoumia (kun emme tänäkään vuonna saaneet yhtään mehevää riitaa pystyyn). Myös lapsia on vaikea saada oikein. Syyllisyyttä voi ainakin tuntea erovanhemmuudesta, yksinhuoltajuudesta, vapaaehtoisesta lapsettomuudesta, vastentahtoisesta lapsettomuudesta, liian suuresta lapsiluvusta, liian sovinnaisista valinnoista, siitä että tekee lasten ohella uraa, siitä että loisii kotosalla, siitä että on liian nuori, vanha, ongelmainen tai hyvinvoiva lapsilukuunsa nähden. Näistä lähtökohdista ei ole ihme, että niillä joilla lapsia on, kasvatusperiaatteet ovat yleensä sellaiset että niistä voi syyllistää vanhempia oikein urakalla.

-Seksielämästä voivat myös stressata kaikki tasa-arvoisesti, sillä yleisessä tiedossa on, että se kuuluu vain valokuvamallin näköisille (ja ikäisille) ihmisille joilla on stressitön elämä (toisin kuin oikeilla malleilla), elokuvakäsikirjoittajan mielikuvitus ja avioliitto joka on omia aikojaan muotoutunut sekä turvalliseksi että jännittäväksi. Kaikki poikkeamat tästä ihanteesta ovat merkkejä moraalisesta rappeutuneisuudesta, mielenvikaisuudesta ja epäonnistumisesta elämässä, eli oivaa materiaalia syyllisyystalkoisiin.

-Yleinen riittämättömyys ihmisenä. Jos ei ole tukevasti matkalla huippumenestyjäksi, on syytä tuntea syyllisyyttä. Ihmiselle ei kerta kaikkiaan riitä että on onnistunut elämään ilman suurempia mokia ja tehnyt maailmasta hiukan paremman paikan. Myös uupumus, normaalin  avarissa rajoissa toimiva tunne-elämä  ja kykenemättömyys täyttää järjettömän suuria odotuksia tarjoavat rajattomia mahdollisuuksia syyllisyystalkoisiin. Tärkeintä talkoissa on taito kaivella omia vikojaan armottoman perusteellisesti, sivuuttaa täysin inhimillisyys ja olosuhteet, ja sairaalloiseen mittakaavaan paisuneen perfektionismin omaksuminen. Täydellisyyden ainoa vaihtoehto on täydellinen epäonnistuminen!


Varmaankin johtuen siitä että eetikot ovat tunnetusti yleisesti kettumaisia ihmisiä ja änkyräisiä moralisteja,  suren syyllisyystalkoissa lähinnä niiden rajoittuneisuutta. Miksei syyllisyystalkoisiin saa millään mukaan ketään jos tähtääkin piimäpyssyllään kovasydämisyyden, ahneuden, pätemisen halun, häijyyden tai välinpitämättömyyden kaltaisia paheita? Minun puolestani, jos keskittyisi näihin yleisiin ja paljon kärsimystä tuottaviin paheisiin, voitaisiin ylläolevan listan asioiden kanssa ottaa vähän rennommin.

Seuraavaksi kuitenkin palaamme Kysy mitä vain-teeman pariin, sillä tunnen hiukan syyllisyyttä siitä että nekin tovit jotka olisin voinut parina päivänä käyttää vastausten rustaamiseen, on tullut hassattua uuden Civilization: Beyond the Earth:in parissa.

posted under , |

3 kommenttia:

Mama Elf kirjoitti...

Hehe! Niinhän se on! Musta olis kiva "uudenvuodenlupaus" ihan syyllistämättä ja kaikille tasapuolisesti, että yritetään olla kilttejä ja ystävallisiä toisiamme ja luontoa kohtaan. Siinä sitä oliskin jo savottaa...siis komppaan tuota listaasi, jonka laitot tuohon lppuun.

Zepa kirjoitti...

tsek
tsek
tsek
tsek
joo tsek
tsek
tsek
joo tottakai tsek
tsek...

Saara R kirjoitti...

Mama Elf: Vai että oikein uudenvuodenlupaus? Mikä ettei!

Zepa: Hihhihihhii!

Uudempi teksti Vanhempi viesti Etusivu

Blogiluettelo

Kirjoittajasta

Oma valokuva
Saara R
Filosofi Saara Reimanin ylimääräisten ajatusten mausoleumi. Ajatuksia on jo aika paljon, aika monista aiheista. Palaute blogista: saara.j.reiman@gmail.com
Tarkastele profiilia

Blog Archive

Hae tästä blogista

Followers


Recent Comments