Kysy mitä vain 2014, Vastaukset osa 1: Luonnon ihmeet

Aloitan vuoden Kysy Mitä Vain-karnevaalin vastausosaston toteamalla että en kyllä yritäkään ymmärtää bloggaamisen logiikkaa. Tänä vuonna blogi (kuten muuten parin blogiystävänkin blogi) on ollut kävijämäärällisesti aiempaa hiljaisempi. Omalta osaltani hiljaisuutta selittänee osin se että postauksiani on päätynyt Facebookiin aiempaa hillitympään tahtiin. Lukijamäärä on noussut vuoden aikana yhdellä. Ja perinteisesti vaisunpuoleinen Kysy Mitä Vain-karnevaali houkutteli enemmän hyviä kysymyksiä kuin kaikkien aiempien vuosien tempaukset yhteensä. Tässäpä arvoitusta kerrakseen, ja tällä saatteella itse kysymyksiin. Niitä siis puretaan tänä vuonna useammassa postauksessa, jotka yritän jaotella jotakuinkin aihepiireittäin.

Minkä takia hirven kakka on sellaisia kivoja pitkulaisen muotoisia papanoita?


Olen miettinyt papanakysymystä usein siivotessani kanien vessoja jotka täyttyvät tasakokoisista, täydellisen pyöreistä ja hajuttomista papanoista, mutta nyt innostuin kaivamaan ihan oikean vastauksen.

Hirvet, kuten kanitkin, ovat kasvissyöjiä, ja papanat muodostuvat suureksi osaksi sulamattomista kasvijätteistä. Siksi ne eivät ole kosteita tai löysiä, eivätkä haise. Kasvismassa soveltuu siis koostumukseltaan ja kosteusasteeltaan kiinteiden papanoiden tuotantoon. Kuten kaninomistaja tietää, papana ei hajoa vaikka iso ihminen astuisi sen päälle- se on siis tiukasti pakattu pelletti, ja siksi siihen astuminen ei ole ärsyttävää toisin kuin vaikkapa koiranpökäleeseen astuminen.  Koska vähäenergistä kasvismassaa on syötävä paljon, papanoitakin tulee usein ja koko kasa samalla kerralla. Toisaalta, on myös kasvissyöjiä joiden jätökset ovat suorastaan papanoiden vastakohta, kuten löysiä läjiä tehtailevat lehmät. Tässä on siis takana muutakin.

Papanoiden muoto  johtuu rytmikkäistä suolen liikkeistä jotka pilkkovat suolen sisällön tasakokoisiksi papanoiksi, suolen lihaksista jotka puristavat papanat tasamuotoisiksi, sekä sulkijalihaksen liikkeistä. Lisäksi papanat ovat hyvin kuivia, mikä tarkoittaa että papanoivien eläinlajien elimistö ottaa ruokamassasta veden tehokkaammin talteen kuin vaikkapa lehmän elimistö. Terveen papanantuottajaeläimen suoli toimii siis sellaisella rytmillä että tuloksena on tasakokoisia ja -muotoisia papanoita (poikkeuksena löysät, pahanhajuiset vitamiinikakat jotka kani syö suoraan takapuolestaan ). Sekä hirven että kanin sulkijalihas liikkuu myös nopeassa tahdissa niin ettei uloste pötköönny.  Esimerkiksi hevosen jätökset ovat jo epämääräisempiä. Eläimillä joiden jätökset ovat epäsäännöllisiä, ainoastaan sulkijalihas ”muotoilee” kakat. Papanantuottajilla jätösten esteettisistä arvoista huolehtii siis koko ruuansulatusjärjestelmän toimintatapa.

 Luonnonystävälle tästä kaikesta on se hupi, että osaava voi päätellä myös jätöksistä, mikä eläin paikalla on liikkunut. Jätökset säilyvät jälkiä paremmin, ja niitä voi löytää kaikkina vuodenaikoina. 

Miksi ihmisellä on aivot, jonka kapasiteetista se kuulemma käyttää vain murto-osan? Onko apinoilla sama ongelma?

Tämä on tietääkseni myytti. Käsitykseni on se, että ihminen käyttää aivokapasiteetistaan kerralla vain pientä osaa- mutta eri toiminnot vaativat tietysti eri aivoalueiden aktiivisuutta. Esimerkiksi lapsuusaikojen muisteleminen, kärrynpyörien heittely ja filosofoiminen ovat kaikki erilaisia tapoja käyttää aivoja, ja kaikkeen pitää siis löytyä resursseja. Aivojen "kapasiteetti" on siis ihan hyvässä käytössä, eikä meillä ole valtavaa kokonaan käyttämätöntä aivoreserviä. Esimerkiksi unohtaminen on aivoille hyödyllinen tapa ylläpitää järjestystä päässä jossa on tilaa rajallisesti ja uuttakin pitää oppia. Huippulahjakkailla ihmisillä jokin aivojen osa saattaa olla "ylikehittynyt", tai sitten on kyse siitä että yhteydet aivoissa ovat poikkeuksellisen hyvät. Myös loukkaantumiset joissa ihminen oppii tavalla tai toisella kompensoimaan vahingoittuneiden aivojen osien toimintoja, paranevat yleensä siten että reititykset aivoissa muuttuvat tai aivoalueet sopeutuvat muutokseen, ei siten että aivot ottaisivat käyttöön aikaisemmin tyhjän panttina olleita varareservejä.

Eri eläimillä on erilaiset aivot, ja ne käyttävät aivojaan eri tavoilla, joten vertaileminen on vaikeaa. Joidenkin eläinten aivot esimerkiksi vastaanottavat tietoa sellaisilta aisteilta mitkä ihmisiltä puuttuvat, toisaalta muut kuin ihmiset eivät tiettävästi käytä aivojaan predikaattilogiikan ongelmien ratkomiseen. Delfiinit nukkuvat vuorotellen aivopuoliskoillaan. Koska aivot ovat tavattoman energiasyöppö elin, olisi mielestäni aika erikoista jos evoluutiossa menestyisi pidemmän päälle sellainen eläinlaji jonka aivokapasiteetista suuri osa makaisi käyttämättömänä.

Saako lemmikkiään pitää paperikorina?

Jos se on lemmikistä tosi hauskaa eikä vaaranna sen terveyttä. Esimerkiksi keittiökanimme Koksu hoitaa toisinaan oma-aloitteisesti paperisilppurin, lattiamopin ja jätemyllyn virkaa. Ehkä siitä voi vähän huolestua, jos lemmikistä on riemukasta raadella Amnesty-lehteä viikkokaupalla...

posted under |

0 kommenttia:

Uudempi teksti Vanhempi viesti Etusivu

Blogiluettelo

Kirjoittajasta

Oma valokuva
Saara R
Filosofi Saara Reimanin ylimääräisten ajatusten mausoleumi. Ajatuksia on jo aika paljon, aika monista aiheista. Palaute blogista: saara.j.reiman@gmail.com
Tarkastele profiilia

Blog Archive

Hae tästä blogista

Followers


Recent Comments