Kohtuullistuuko lentäminen itsestään?

Kuluneena vuonna meidän perheessä tuli lennettyä (ja laskettua päästömaksuja) reilummin. Samalla olen jälleen muistanut, että nykyään lentomatkustus vain ei ole kivaa. Tämän päivän viisas matkailija pakkaa matkustamoon kattavan selviytymispakkauksen, turvatarkastuksen jälkeen ostettua juomaa ja välipalaa unohtamatta. Tiedelehdistä saa lukea, että kehittyvä teknologia mahdollistaa yhä mukavamman ja elämyksellisemmän lentomatkustuksen. Ehkä näin, mutta todellisuudessa matkustuksen laatu on sukeltanut. Teknologian lisäksi raha, turvallisuus ja matkustajamäärien kasvu ovat osoittautuneet matkustusmukavuuden kannalta olennaisiksi tekijöiksi.

Samaan aikaan netti vähentää ostosmatkailun tarvetta. Kokousten pitäminen videoyhteyden avulla tai netin kautta alkaa olla sujuvaa, mikä vähentää työmatkailun tarvetta. Lentämistä siis tarvitaan vähemmän. Tähän mennessä matkustajamäärät ovat kasvaneet, mutta kuinka kauan tätä vielä jatkuu, kun polttoaineiden hinnat ovat pitkällä aikavälillä nousemaan päin ja toisaalta lentoyhtiöt tuntuvat jo nyt tekevän parhaansa vähentääkseen kansan matkustushaluja.  Ympäristöeetikon ominaisuudessa, en osaa olla näistä trendeistä kovin murheellinen.

Jos eko-optimistiksi heittäydyn, osaan luonnostella kolmannenkin samansuuntaisen kehityskulun, joka tosin on tällä hetkellä enemmän mahdollisuus kuin todellisuus. Olemme eläneet turismin suurta vuosisataa. Matkat Intiaan, Thaimaaseen ja muihin kaukokohteisiin eivät ole enää eliitin statussymboleita vaan reppureissaajabudjetinkin ulottuvilla. Vuosittaisesta lomamatkasta on tullut lähes perusoikeus. Samalla läheisemmät kohteet jäävät vieraammiksi. Matkailun statussymboliarvo on alkanut laskea kun kaikilla on halutessaan mahdollisuus matkustaa ainakin johonkin, ja toisaalta viitseliäs saa netin konkarimatkustajilta kädestä pitäen-opastusta siihen miten kauaskin voi matkustaa pienellä budjetilla.

Sitä paitsi kotonakin on tarjolla enemmän viihdettä kuin koskaan. Nähdäkseen 3D-elokuvia ei tarvitse välttämättä lähteä elokuviin, riittää että hankkii lähimarketista jonkun kympin lasit. Eksoottisten illallisten reseptit löytyvät netistä ja tarvikkeita voi etsiä kotikylän etnisestä ruokakaupasta. Kaukomatkan sijaan Ebaysta voi ostaa vaikka harvinaisen ja arvokkaan Ni'ihau lein (sekä samalla tukea ostoksella Ni'ihaun asukkaiden pärjäämistä ja perinteistä elämänmuotoa). Yhdistettynä lentomatkustuksen muutokseen glamourmatkustamisesta hikiseksi ryynäämiseksi voisi aavistella, että myös turismin juhla-aika voi olla ohimenevä ilmiö jonka jälkeen matkailu kohtuullistuu, elämyksiä aletaan etsiä lähempää ja eksoottisten matkojen rinnalle nousee uusia statussymboleita. Mitähän ne voisivat olla?

Tämä kehityskulku voisi olla ympäristön kannalta hyvinkin myönteinen. Mielenkiintoista siinä on, että se voi päästä vauhtiin ilman moraalisia kehityspaineita. Loistoluodon Kysy mitä vain- kysymystä enteillen, peruspaheelliset taipumukset kuten mukavuudenhalu, voivat tässä tapauksessa edistää myönteistä kehityskulkua. Vaikka se asia ei lopulta olekaan yhtään näin yksinkertainen...

posted under , , |

0 kommenttia:

Uudempi teksti Vanhempi viesti Etusivu

Blogiluettelo

Kirjoittajasta

Oma valokuva
Saara R
Filosofi Saara Reimanin ylimääräisten ajatusten mausoleumi. Ajatuksia on jo aika paljon, aika monista aiheista. Palaute blogista: saara.j.reiman@gmail.com
Tarkastele profiilia

Blog Archive

Hae tästä blogista

Followers


Recent Comments