Vaihtoehtoja liian rasittavalle todellisuudelle?

Tulevaisuudessa kaikki on tietysti helpompaa, mutta tänään tulevaisuus on jo aluillaan.

Ihmissuhteet ovat rasittavia, siksi Facebook ja sosiaalinen media tuntuvat taivaanlahjoilta. Niissä voi olla sosiaalinen silloin kun haluaa, sen verran kuin haluaa, eikä kukaan loukkaannu jos vain sulkee selaimen ja lähtee pois kun ei enää jaksa.  Koska kaveriksi saa helposti lisättyä kumminkaimat ja hyvänpäiväntutut, kavereita näyttää olevan paljon. Yksi Facebookista lähtöön johtaneista syistä minulla olikin, että pidin vain aniharvaan ”kaveriin” minkäänlaista yhteyttä Facebookinulkopuolella. Ei ehkä ole ihme, etteivät entiset Facebook-kaverini ole tähän päivään mennessä suuremmin kaivanneet minua Reaalimaailmassa? On pitänyt alkaa hankkimaan oikeita tuttuja ja työntää nenänsä Reaalimaailmaan silläkin uhalla että ylivoimainen enemmistö vastaantulijoista vaikuttaa jotenkin ikäviltä ihmisiltä.


Jos sosiaalinen elämä ylipäätään on luomuna rasittavaa, rakkauselämä sitä vasta onkin. Kukapa ei haluaisi täsmälääkettä yksinäisyyteen, seksinpuutteeseen tai romantiikannälkään, mieluiten juuri silloin ja sillä tavalla kun kiinnostaisi? Kukapa ei haluaisi tavata ihmistä joka antaa kaiken mitä haluta keksii muttei vaadi mitään eikä muutu millään rasittavalla tavalla? Ihmiset vain eivät ole tilaustuotteita. Ja vaikka löytäisikin Sen Täydellisen, romantiikan lisäksi elämään tunkee ennemmin tai myöhemmin arki. Silloin käy niin että ennen romanttista illallista vaelletaan Lidlin käytävillä ja sen jälkeen päästään yhdessä siivoamaan keittiötä ja tiskaamaan. Nykyään tämä ei ole ainoa vaihtoehto. Mediaan voi paeta yksinäisyyttä, ja virtuaalisesti on tarjolla sekä romantiikkaa että seksiä ihmisiltä jotka ovat paljon paremmannäköisiä kuin kukaan joka Reaalimaailmassa vastaan tulee. Ja mitä sitä ihmisestä muuta tarvitsisikaan tietää? Muistammehan yhä, että niille jotka tahtovat ottaa selvää luonteen hyveistä, selviävät myös ne huonot puolet. Kannattaako ottaa riskiä? Unelmiin on vaikea pettyä, oikeisiin ihmisiin se käy kovin helposti, ja sitten on taas rasittavia tunteita käsiteltäväksi.

Taannoisen facebook-pakoni jälkeen päätin alkaa panostamaan Reaalimaailman ihmisiin. Se on osoittautunut haastavaksi. Arjen kiireet, hieman hankala sijainti ja viihtyisä kotielämä haittaavat, eikä introvertti millään karvoistaan pääse. Siksi olikin yllättävää huomata, että sosiaalinen elämäni on kaikesta huolimatta kohentunut huikeasti, ihan vain vanhanaikaisella yrittämisellä. Ja todellisuus on kaikesta huolimatta aito ja syvä ja vastaa mielihalujen lisäksi aitoihin, tiedostamattomiinkin tarpeisiin yhä aivan toisella tavalla kuin virtuaalimaailman tarjoama kevytsosiaalisuus joka on helppoa mutta josta ei saa korkeintaan sen mitä älyää pyytää. Ehkä paras paikka unelmille on yhä oma pää?

posted under , |

0 kommenttia:

Uudempi teksti Vanhempi viesti Etusivu

Blogiluettelo

Kirjoittajasta

Oma valokuva
Saara R
Filosofi Saara Reimanin ylimääräisten ajatusten mausoleumi. Ajatuksia on jo aika paljon, aika monista aiheista. Palaute blogista: saara.j.reiman@gmail.com
Tarkastele profiilia

Blog Archive

Hae tästä blogista

Followers


Recent Comments