Tarinoita alohan maasta, osa 2: Big Islandilta Honoluluun/ Stories from the land of aloha, pt.2: From Big Island to Honolulu

Ottakaapa mukava asento, ystävät, sillä tässä tulee tämän blogin historian isoin kuvapostaus.

Aloitamme postauksen pienellä takaumalla, sillä edellisestä postauksesta oli jäänyt uupumaan tärkeä kuva. Laskeuduttuamme helikopterilennolta suuntasimme siis kohti Konaa ja hotellin luauta, mutta matkalla oli eräs pieni mutta (Civilizationin pelaajien mielestä) tärkeä pysähdys: kuningas Kamehameha Suuren patsas. Civilizationissa Polynesia on ollut suosikkisivilisaationi. Pelissä, kuten oikeassakin maailmassa, Polynesian suurmies on kuningas Kamehameha I joka yhdisti Havaijin saaret yhdeksi kuningaskunnaksi. Kuninkaallinen historia näkyy tämänkin päivän Havaijilla monin tavoin- ei tarvitse kuin kadulla kulkea kun kuningashuoneen merkkihahmot alkavat tulla tutuiksi.

I forgot one photo from the last post, so let's start with that. After our helicopter ride we headed back to our hotel in Kona, but on our way there we stopped for a moment to admire King Kamehameha the Great statue in Hilo. Polynesia is probably my favorite civilization to play in Civilization, so this was  a good moment. This photo also represents the royal history of Hawaii that was still present everywhere.

 photo DSCN8145.jpg


Havaiji on pakanaystävällisin paikka jossa minulla on ollut ilo vierailla. Saaret ovat täynnä pyhiä paikkoja ja temppeleitä eli heiauita.  Me ehdimme kuitenkin vierailla vain suurimmassa ja komeimmassa. Pu'ukohola Heiau on kuningas Kamehameha Suuren rakentama monumentaalinen temppeli, ja tänä päivänä suojeltu historiallinen alue. Kohteliaat pakanat rajoittivat valokuvausintoaan (allaoleva kuva on otettu alueen ulkopuolelta). Sen sijaan tervehdimme etelän jumalia pähkinä- ja vesiuhrilla. Kun on tottunut viemään uhrilahjansa puutarhan perälle, tuntuivat puitteet hyvin juhlavilta, vaikkeivät aivan vierailta. Pu'ukoholan varsinainen temppeli oli suljettu, mutta sen lähellä oli pieni uhrauspaikka jonne muutama muukin oli jättänyt tervehdyksensä. Varsinaisen Pu'ukohola heiaun ohella kävimme uhraamassa myös rannassa, sillä haijumalille omistettua ja sittemmin mereen uponnutta(!) Hale O Kapuni heiau:ta ei sen lähemmäksi päässyt. Pähkinät kuitenkin kelpasivat yllättävän hyvin haijumalillekin, ja me lähdimme kohti lentokenttää kuumissamme mutta mieliala korkealla...

Hawaii is also the most pagan friendly place I have had the pleasure to visit. The islands are full of holy places and temples called heiau. We had time to visit in only the biggest and the greatest, Pu'ukohola Heiau that was built by king Kamehameha the Great and that is today a National Historic Site. Because we were not ignorant tourists but polite pagans we refrained from taking photos inside the heiau, and instead greeted local deities by a small gift of nuts and fresh water. The top of Pu'ukohola heiau was closed, but there was an altar nearby. I was happy to see that it was still in use....We also went to the beach and greeted shark gods residing in sunken(!) Hale O Kapuni Heiau. Shark gods seemed to approve our nuts, and we left the heaiu more cheerfully than we had entered there...

 photo DSCN8169.jpg

Konan lentokenttä puolestaan ansaitsi Puolisoltakin "hauskin lentokenttä ikinä"-kunniamaininnan. Siis katsokaa nyt tuota! Tikimökkityyliä, eikä vessojen lisäksi suljettuja sisätiloja ollenkaan. Koko kentällä. Niin turvatarkastukset kuin matkalaukkujen noukkiminenkin oli järjestetty leppoisasti mutta aivan toimivasti ulkokatoksiin.

Kona airport deserves well the award of "funniest airport ever". Tiki hut style, and no closed spaces besides restrooms at all! Security checks, baggage claim, shopping...everything happened in fresh air. 
 photo DSCN7844.jpg

Tämä pieni soma taskupulu seeprakyyhky saa luvan edustaa matkalta kertynyttä valtavaa lintukuvasaldoa ja keräämisen edellyttämää herkeämätöntä lintubongailua. Suuri osa havaijin luonnosta on ainutlaatuista, mutta tuontilajejakin on ehtinyt saapua aika liuta. Nykyään maataloustuotteiden, kasvien ja eläinten liikkumisen kontrolli on hyvin tiukkaa.

This cute little zebra pigeon represents the huge pile of bird photos we took. Most of Hawaii's species are endemic, with a few imported species from around the world. In these days, import and export of agricultural products, plants and animals is controlled very strictly.

 photo DSCN7896.jpg

Saavuimme Honoluluun, Waikiki Beachille. Puolison konferenssi alkoi, mikä tarkoitti että seikkailuintoa piti hiukan alkaa hillitsemään. Minä näin tilaisuuden alkaa vihdoinkin lomailemaan niin kuin bloggaajan tulee lomailla. Hotellin merenrannan suoralta jatkeelta näyttävä infinity pool kutsui! Lisäksi ohjelmassani oli shoppailua, kuten neljä pituutta maalaismekkokangasta...

We arrived to Honolulu and our hotel at Waikiki Beach. DH's conference started, which meant that we had to tone our adventures down a notch. I saw an opportunity to finally start doing what bloggers are supposed to do on vacation. Hotel's infinity pool at the edge of sea was calling! I also had some shopping to do, such as four lengths of dress fabric...

 photo DSCN8303.jpg

Sitten selvisikin, että infinity poolin reunama oli aivan loistava paikka bongailla meressä uiskentelevia kilpikonnia. Hetkessä laiskottelu vaihtui kilpikonnabongaukseen. Tiesittekö muuten, että havaijilaisten kilpikonnien pääravintoa on limu? Siis merilevä havaijiksi.

Then it turned out that the edge of infinity pool was a great place to watch sea turtles swimming near the beach. Suddenly, all thoughts of relaxing were gone and I was in full turtle spotting mode. 

 photo DSCN8321.jpg

Suunnitelmani elää jäätelöllä ja tuoreella ananaksella sujui paremmin. Vähän piti syödä myös pupuja. Eli pikkuruokia. Havaijin kieli olikin näille väsyneille suomalaisille ehtymätön huvin aihe.

My plan of living on ice cream and fresh pineapple was more successful. I also ate some pupus. In Finnish, "pupu" means bunny. In hawaiian, pupu means snack or appetizer...hawaiian language was truly an endless source of fun for these tired Finns.

 photo DSCN8257.jpg

Pieniä retkiä tietysti ehdimme tehdä. Puoliso tahtoi nähdä Pearl Harborin alueella olevan taistelulaiva Missourin. Samalla retkellä hän pääsi kuvaan sukellusveneen kanssa.

We had time to some shorter trips, though. DH wanted to see Battleship Missouri in Pearl Harbor. 

 photo DSCN7967.jpg


Bishop-museossa tutustuimme Tyynenmeren alueen historiaan ja kulttuureihin.

In Bishop museum we learned about history and cultures of the Pacific.

 photo DSCN7993.jpg

Vaarallista elämää emme kuitenkaan täysin jättäneet. Tällä näköalapaikalla oli tietysti kroonisesti kova tuuli.

We didn't wholly abandon our dangerous lifestyle, though. This place was very windy all the time.

 photo DSCN8146.jpg


Maisemienihailu- ja lintubongausretkellekin ehdittiin, olimmehan jo kiiruhtamisen eksperttejä.

We also squeezed in couple of short roadtrips filled with beautiful scenes and interesting birds.

 photo DSCN8170.jpg

...delfiinejä unohtamatta

...not to mention dolphins!

 photo DSCN8199.jpg


Retken Waikiki Aquariumiin onnistuimme aikatauluttamaan sopivasti illaksi jona siellä pidettiin tukikonsertti Ke Kani O Ke Kai.

We managed to schedule our visit to Waikiki Aquarium for the evening the aquarium hosted a fundraiser consert Ke Kani O Ke Kai. More fun with Hawaiian language: in Finnish, "kani" means a rabbit, and "kai" means "maybe".


 photo DSCN8050.jpg

Waikiki Aquarium keskittyy lähiseudun kaloihin. Ja seutukuntahan on aikamoinen, kun kultakalalammikon paikallakin on ulkoilmameriakvaarioita.

Waikiki Aquarium specializes in local marine life. And some life there is, when there are outdoor marine tanks in place of koi ponds.

 photo DSCN8100.jpg

Havaijilla on myös oma musiikkityylinsä joka on hyvin suosittu. Cyril Pahinui kuuluu havaijilaismusiikin suuriin tähtiin. Taas oli onnea matkassa kun pääsimme seuraamaan hänen esiintymistään.

Hawaii's local music style is very popular. Cyril Pahinui is one of its big names. We were lucky being able to see him perform in the fundraiser event.

 photo DSCN8107.jpg

Ja mikäs matka se semmoinen olisi jolla ei tutustuttaisi paikalliseen maatalouteen. Se olikin hämmentävää. Trooppisesta rehevyydestä huolimatta Havaijilla viljellään vain vähän hyötykasveja ja Havaiji on ruuan osalta lähes 90-prosenttisesti tuontitavaran varassa. Omassa puutarhassani voi hyvinkin kasvaa enemmän hyötykasveja kuin Havaijilla. Sen maataloushistoria on pitkälti suurten, harvoihin viljelyskasveihin keskittyvien plantaasien historiaa. Me vierailimme Dolen ananasplantaasilla joka on nykyään suosittu turistikohde. Opimme yhtä sun toista Dolen menestystarinasta, mutta en voinut välttyä huomaamasta ettei kierroksella kerrottu yksityiskohtia työntekijöiden oloista jotka muistuttivat pahimmillaan orjuutta...
Aivan viime vuosina Havaijilla on herätty kehittämään maataloutta ja parantamaan omavaraisuutta, mutta toistaiseksi lähiruokaa suosivat lähinnä turistit. Me tietysti koitimme tehdä siinä ominaisuudessa osuutemme paikallisten ruuantuottajien tukemiseksi... Kuvassa ananaspeltoa Dolen plantaasilta.

As always, we were eager to learn about local agriculture. Considering the fact that Hawaii is a tropical paradise, it was somewhat disturbing to learn that I might well grow a larger variety of edible plants in my garden than Hawaiians. Hawaii is almost 90% dependent on imported food. Hawaii's agricultural history has been long dominated by huge plantations. We visited Dole's pineapple plantation that is a popular tourist trap. We learned a lot about Dole's success story, but I couldn't help noticing that the tour guide was awfully quiet about the treatment of workers- which as I already knew, were often not far from slavery. In recent years, Hawaii has started to taken steps towards improving local agriculture and greater self sufficiency. At this moment, however, it's mostly tourists who can afford buying expensive local food and supporting budding industries. Naturally, we did our part in supporting local food producers. Pictured: a pineapple field at Dole Plantation.
 photo DSCN8255.jpg

Ehdin jo vähän menettää toivoni tähtien havaitsemisen kanssa, kunnes viimeisenä iltana seisoimme Waikiki Beachin reunalla taivaan kirkastuessa. Eteläisen kesätaivaan helmet Jousimies, Skorpioni ja Susi loistivat Tyynenmeren yllä. Mietin, että jos joku olisi kertonut minulle Espanjan-retkellä että seuraavan kerran ihailisin Antareksen hehkua kaukana Tyynenmeren keskellä, en ehkä olisi uskonut. Mutta tällaista elämä joskus on, ihmeitä täynnä.

I was losing my hope about stargazing opportunities, until the sky cleared in the last evening as we stood at the edge of Waikiki beach. There they were, wonders of the Southern summer sky. Sagittarius, Scorpio and Lupus shone over the Pacific. Had someone told me on my trip to Spain that next time I would greet Antares far on shores of Pacific, I might not have believed. But this is how life sometimes is, strange and full of wonders. 

 photo 7bba001f-ca16-4292-89df-5d70d0af80b8.jpg 

Sellainen oli se retki. Pahoin pelkään, että jos tilaisuus vielä tulee, voisin vierailla tässä saaristossa uudestaankin...

Such was our trip. Given an opportunity, I think this is one place where I'd be happy to visit again.

0 kommenttia:

Uudempi teksti Vanhempi viesti Etusivu

Blogiluettelo

Kirjoittajasta

Oma valokuva
Saara R
Filosofi Saara Reimanin ylimääräisten ajatusten mausoleumi. Ajatuksia on jo aika paljon, aika monista aiheista. Palaute blogista: saara.j.reiman@gmail.com
Tarkastele profiilia

Blog Archive

Hae tästä blogista

Followers


Recent Comments