Jussi Halla-ahon hyvistä puolista

Tästäpä tulikin varsinainen maailmanpelastuspäivä, arkisessa mittakaavassa. Vaalitoimitsemisen ja vaaleista bloggaamisen lisäksi yhdistin iltalenkkiin vaalilehtien jakamista sekä kävin koulutustilaisuudessa. Pieniä tekoja, mutta tunsinpa kuitenkin tehneeni voitavani paremman maailman puolesta. Sitten kuitenkin erehdyin vierailemaan eräässä seuraamassani blogissa jossa oli myös kirjoitettu eurovaaleista. Ja voi elämän kevät mitä kommenttilaatikosta löysinkään! Inspiraatiota, mutten sellaista inspiraatiota josta onnelliseksi tulisi. Poikkeuksellisesti en linkitä kyseistä postausta, syistä jotka tulevat kaikille varmasti selviksi tuota pikaa.

On olemassa mittayksikkö joka kuvaa Jussi Halla-ahon ja hänen kannattajiensa arvomaailman etäisyyttä omaan arvomaailmaani. Se on valovuosi. Tämä ei liene yllätys kenellekään vakiolukijalle. Kaikesta huolimatta, (ainakin) yhdessä suhteessa Halla-aho on mielestäni hieno mies, hienompi kuin moni vihervasemmistolaisista arvoista silleen periaatteessa diggaileva kulkija. Tämän muistan aina kun Lohjan pienissä poliittisissa piireissä törmään ihmisiin joiden kanssa olen kauniisti sanottuna aivan eri aaltopituudella.  Silloin ajattelen, että kaikista eroista huolimatta, nämä ovat kuitenkin ihmisiä jotka tulevat ja tekevät silloin kun tekijöitä tarvitaan. Nämä uhraavat kallista aikaansa ja vaivojaan yhteisten asioiden hoitamiseksi parhaan käsityksensä mukaisesti. Nämä eivät häpeile ja piilottele poliittisia mielipiteitään kuin puolimätiä kaappiluurankoja. Monilla olisi paljon muutakin tekemistä, ja monelle on varmasti haastavaa ryhtyä poliittisesti aktiiviseksi keskikokoisella paikkakunnalla. Se seikka ettei fiksumpia ja eettisesti valveutuneempia ihmisiä näe sankemmin joukoin ja paremmissa asemissa johtuu puolestaan siitä että sikäli kun äänestystuloksia on uskominen, meidän äänisaaliimme ei vain riitä. Vihervasemmistolaisten arvojen kivinen tie politiikassa ei johdu siitä että arvomme olisivat huonoja. Se ei myöskään ole politiikan toisen laidan väen vika.

Halla-ahon paras puoli on se että hän uskoo demokraattisen järjestelmän puitteissa vaikuttamisen olevan järkevä keino ajaa poliittisia tavoitteitaan. Hän uskoo, että omien arvojen ajaminen politiikassa kannattaa ja voi vaikuttaa maailmanmenoon. Hänen kannattajansa uskovat äänestämisen voimaan, ja niinpä hän on menestynyt. Bloggaaja on kohonnut merkittäväksi poliittiseksi vaikuttajaksi jonka takana on sen kokoinen äänestäjäjoukko jota yksinkertaisesti ei voi sysätä sivuun millään vallan tasolla. Koska olen itsekin bloggaaja, voin vain päätellä että Halla-aholla on muutama merkittävä hyvä puoli joita itsellänikään ei ole. Hän on selvästi onnistunut siinä missä itse en ole onnistunut: suuren ihmisjoukon mobilisoimisessa toimimaan aktiivisesti, tehokkaasti ja tuloksellisesti sellaisen maailman puolesta jota hän pitää toivottavana. Voin lohduttautua etenkin sillä, ettei tässä ole onnistunut moni itseäni etevämpikään vasemmistolainen.

Mitä tekevät vihervasemmiston syvälliset yksityisajattelijat ja hyvät humaanit retiisinviljelijät samaan aikaan? He miettivät, viitsisikö sitä äänestää. Kun ei ole oikein tullut seurattua tuota politiikkaa. Ymmärrättehän: asioista selvän ottaminen sen verran että saisi äänestyspäätöksen tehtyä tässä maailmassa jossa on internet vaalikoneineen, televisioidut vaaliväittelyt, kotiinkannetut vaalimainokset ja toritapahtumat, on niin kamalan vaivalloista. Voi vaikka ranne rasittua googletuksesta ja vaalikoneen täyttämiseenkin menee monta minuuttia tärkeää facebook-aikaa. Eikö joku valistunut vain voisi kertoa suoraan, ketä pitää äänestää? Eikö sitä vaan voisi jättää politiikkaa niille jotka sen osaavat? Voi juminkeko sentään näitä ihmisiä, sanon minä, ja mietin, mikä enää voisi selvemmin todistaa, että kansa on ansainnut täsmälleen sen minkä saakin, alkaen hallitsemattomasta ilmastonmuutoksesta ja päättyen avoimen rasistiseen yhteiskuntaan? Enpä nyt äkkiseltään keksi.

Miettikääpä yllä sanottua, arvon haaleat vihervasurimieliset, ja miettikääpä sitten miltä te kuulostatte verrattuna Halla-ahon tukijoukkoihin. Kuinka paljon paremman maailman kuvittelette saavanne aikaan yksityisajattelun ja kangaskassien ompelemisen voimin yhteiskunnassa jossa on jo vakiintuneet päätöksentekoinstituutiot ja –foorumit joilla päätöksiä myös tehdään? Kuinka paljon kuvittelette, että teidänlaisistanne on iloa ja tukea niille ehdokkaille jotka lähtevät politiikkaan edistämään hyviä arvoja? Kuinka paljon kuvittelette saavanne aikaan jos teitä ei vaan huvita ottaa asioista selvää sen verran että pystyisitte vaikuttamaan päätöksentekoon asioissa joita väitätte pitävänne tärkeinä? Miten ihmisen on edes mahdollista väittää vastustavansa ilmastonmuutosta ja olla poliittisesti passiivinen kun Valtio tulee kysymään, pitäisikö päättäjiksi kenties valita ihmisiä jotka haluavat valtioilta tehokkaampia toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi? Eikö mikään logiikkahälytin aivoissa piipitä? Ehdokkaita kun on esillä. Heillä olisi antaa kannattajilleen numero vaalilippuun piirustettavaksi. He ovat julkisesti ilmaisseet millaisia teemoja ja arvoja ajavat. Mutta takaa ei löydykään ketään. Haalealla vihervasurilla on kiire istua pirtin nurkassa lukemassa runoja ja miettimässä, miten hyvä ihminen sitä onkaan kun on sentään itse älynnyt omaksua oikeat arvot ja ostaa pientuottajalta yrttiteetä. Maailma vaan on epämääräisen paha, minkäs sille voi. Yö laskeutuu, voisiko joku tuoda uuden tuoksukynttilän? Ja tulitikut? Ja sytyttää sen? Kun itse ei viitsi, eikä osaa, eikä oikeastaan tahdokaan kun onhan sitä jo hyvä ihminen kun on ne oikeat arvot.

Kun tarkemmin katsellaan, löytyy nimittäin monia joiden mielestä vihervasemmiston ehdokkaiden ajatukset, arvot ja periaatteet ovat erinomaisia ja ansaitsisivat rökälevoiton joka vaaleissa. On monia jotka kyllä äänestäisivät jos politiikot yleisesti (eli mieluiten lööppilehden etusivulla) tunnettaisiin sellaisiksi ihmisiksi. Mutta he eivät äänestä, ehkä eivät edes vaivaudu ottamaan selvää ehdokkaista sen verran että löytäisivät oman edustajan. Vaalikone olisi, mutta voi kun sitä ei ole valmiiksi täytetty. Eikä niitä parhaita ehdokkaita edes näy säännöllisesti Hesarin etusivulla kun eivät ne ole vielä ministereiksi päässeet. Ja kuinkas sitten käy? Hyvätkään ehdokkaat eivät  menesty, ja seuraavan vaalikauden ajan kaikki voivat taas huokailla surullisesti poteroissaan, miten politiikassa pärjäävät vain moraalittomat mätämunat ja miten paha maailma onkaan. Pitäisiköhän tuoksukynttilöitä ostaa pian varmuusvarastoon, etteivät pääse kesken loppumaan jos huonot ideat jonain päivänä kumuloituvat isommaksi katastrofiksi?

Miettikää saman tien sitäkin, kuinka paljon Halla-aholle on iloa aktiivisista kannattajistaan jotka puhuvat politiikkaa kavereilleenkin, liittyvät Perussuomalaisiin, antavat lahjoituksia, kirjoittelevat netissä…tekevät vaalityötä aatteensa puolesta. Halla-ahon arvot ovat mielestäni toki kamalat. Mutta poliitikka on laji jossa ei ratkaise erinomaisuus, ei oikeudenmukaisuus, valtiomiestaito eikä yhteinen hyvä vaan vanha kunnon huutoäänestys. Siten halla-aholaisille on politiikassa kunniaksi, että he tietävät miten meteliä pidetään. He eivät etsi selityksiä passiivisuudelle eivätkä puolustele välinpitämättömyyttään vaan lähtevät tekemään politiikkaan voitavansa. Se on kiitettävää, sillä he ovat ymmärtäneet miten systeemi toimii. Samaan aikaan arvoiltaan niin rakastettavat yksityisajattelijat kuvittelevat että viherkasveille purnaaminen on hyvinkin älykästä, kunhan purnaaja vain on tarpeeksi henkevä ja hyvä ihminen.


Jussi Halla-aho on siis onnistunut kertomaan kannattajilleen jotakin aivan olennaista, jotakin mikä ei tunnu uppoavan sympaattisempien ihmisten kalloihin ei niin sitten millään, nimittäin sen miten systeemi toimii ja miten tavallinen ihminen voi edistää tärkeinä pitämiään arvoja ja teemoja sen puitteissa. Hän on onnistunut innostamaan kannattajansa aktivoitumaan kiitettävällä tavalla. Siinä missä minunlaiseni koittavat puhua kuin Sokrates saadakseen aatetoverit edes raahustamaan uurnille piirtämään vaalilippuun kolme numeroa, Halla-ahon väki puhuu politiikkaa, tehtailee kirjoituksia, maksaa puolueen jäsenmaksuja ja somettaa. He ylipäätään käyttäytyvät niin kuin käyttäytyvät sellaiset ihmiset jotka uskovat että voitavansa tekeminen omien arvojen ajamiseksi politiikassa kannattaa. Niin tehdessään he edustavat sellaista järkevyyden lajia joka tuntuu olevan monelta vihervasurimieliseltä totaalisen hukassa.

posted under , |

7 kommenttia:

Keskeneräinen kirjoitti...

Hyvää tekstiä! Tosin en viitsinyt lukea loppuun asti kun piti mennä mietiskelemään. Jotain siinä oli politiikasta, on se hyvä että on ihmiset jotka hoitaa sen niin voin itse keskittyä olennaiseen. Onkohan nyt jotkut vaalit tulossa vai joko ne meni?

Saara R kirjoitti...

Niin, olihan se vähän pitkä teksti. Eikä edes hauskoja kuvia viihdykkeenä. Ensi kerralla voisin boldata pääkohdat. Vai olisikohan tämänkin voinut tiivistää muutamaksi ranskalaiseksi viivaksi..?

marrasthetics kirjoitti...

Olipas asiallinen kirjoitus. Jo otsikko vetäisi lukemaan toisen blogin puolelta, onhan se aika raflaava, Halla-ahon hyvät puolet. Mutta siis, itse arvostan tällaista lähestymistä, että sinä vasurina kirjoitat jotain hyvääkin Halla-ahosta, etkä vain, että se on mörkö. Samoin arvostaisin, jos Halla-aho tai joku vastaava kirjoittaisi/sanoisi jotain vastaavaa jostakin vihervasemmistolaisesta. Siis silloin käyttäydytään musta niin kuin aikuiset, eikä vain haukuta toisia. Ylipäätään mua ketuttaa politiikan seuraamisessa ihan älyttömästi se, että monesti ne näkyvimmätkin poliitikot ja puoluejohtajat käyttävät aikaansa toisten puoluiden/puoluejohtajien haukkumiseen. Minua ei kiinnosta yhtään, kuka on verbaalisesti lahjakas, mitä soini sanoo urpilaiselle tai toisin päin (niin no nythän se urpilainen on jo dumpattu ja seuraava sanoja on tulossa). Siis kun ite ajattelen niin, että tässä maassa on ihan tosi paljon oikeita ongelmia, jotka pitäisi hoitaa ja etsiä niihin ratkaisuja, että selvittäisiin, niin sitten politiikka on jotain kisailua parhaista sutkautuksista ja kuka haukkuu ja kenet. Hohhoijaa!

Toi sun havainto on kyllä varmastikin totta, että yksi asia, joka on vaikuttanut persujen tai vastaavien nousuun politiikassa on se, että ne kannattajat on todellakin lähtenyt itse mukaan politiikkaan. Muilla puolueilla taitaa olla vain ne harvat aktiivit ja monet ei viitsi edes ääneestää, saati, että viitsisivät tehdä jotain konkreettista.

Tai sitten se on se juttu, minkä kerran sain vastaukseksi, kun mesoin parille kaverilleni, kuinka jotain pitäs tehdä ja alkaisin poliitikoksi, mutta kun en halua olla julkkis. Toki asioita voi tehdä ilman isoa julkisuuttakin, mutta se on nyt eri juttu. Joka tapauksessa, kun mesoin niille kavereille kuinka huonosti asiat on ja liittyiköhän se nyt tiettyjen ihmisryhmien köyhyyteen ja muihin vääryyksiin, niin toinen näistä kavereistani vain totesi, että "mulla on asiat hyvin täällä". Ja siksi ei tehdä mitään. On mullakin asiat hyvin, mutta en mä silti halua sulkea silmiäni niiltä, joiden joka päiväinen elämä on tuskaa ja taistelua. Mutta ilmeisesti moni haluaa, niin kauan, kuin heillä on itsellä asiat vielä hyvin, voi olla äänestämättä tai äänestää jotain, mitä on aina äänestänyt, koska mitäpä sitä muuttamaan tässä maassa mitään, kun kerran omat asiat on hyvin... ARGH

Rulla kirjoitti...

Toivoisin kovasti, ettei tässä yleistettäisi kaikkia äänestämättä jättäviä laiskoiksi, tyhmiksi ja/tai saamattomiksi. (Kun ei tämä retoriikka tehoa työttömiin tai sosiaalitukea hakeviin, en usko että se tehoaa äänestämättä jättäjiinkään.) Joillekin se äänestämättä jättäminen on ihan tietoinen teko ja poliittinen kannanotto.

Tuossa olisi yksi esimerkki näin ajattelevista : http://suviauvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/168016-hukkuvien-puolue

Voidaan toki argumentoida kuinka tehokas keino äänestämättä jättäminen on, mutta en lähtisi ihan kaikkia nukkuvia suorilta tyrmäämään vain veltoiksi ihmisiksi, joita ei vaan muu yhteiskunta kiinnosta. Poliittinen järjestelmä (ja etenkin sen ongelmat) on niin laaja aihe, että siitä löytyy perusteltuja mielipiteitä ihan suuntaan jos toiseenkin.

-Rulla

Saara R kirjoitti...

marrasthetics: Minusta erimielisten demonisoiminen on älytöntä ja ennen kaikkea epärakentavaa. Enkä kyllä tykkää sutkauttelupolitiikastaan.

Persujen kannattajat joita olen tavannut, ovat olleet keskimäärin kelpo tyyppejä. En minä heidän kanssa tietenkään kaikesta samaa mieltä ole, mutta eri mieltä voi olla sivistyneestikin. Ja totta on, että persuilla ja vasureilla on myös yhteisiä päämääriä. Yhteistyötä on kuitenkin vaikea tehdä, jos ensin on haukkunut toiset alimpaan helvettiin.

Passiivisuuteen on aina hyviä syitä. Ei ole aikaa, ei ole rahaa, ei osaa eikä ymmärrä, ei halua julkkikseksi mutta toisaalta taustatehtävät ovat liian vaatimattomia...aina löytyy syitä. Ikävä kyllä, passiivisuudella on aina myös konkreettisia seurauksia.

Rulla: En tällä kertaa tähdännyt postausta vakaumuksellisia nukkuvia vastaan vaan niitä vastaan jotka sanovat että voisivat äänestääkin mutteivät todellisuudessa vaivaudu ottamaan asioista selkoa...vaikka tänä päivänä tietoa vaihtoehdoista on enemmän ja helpommin saatavilla kuin milloinkaan aikaisemmin.

Äänestämättä jättämiselle voi toki olla hyviä ja harkittuja syitä. En minä sitä. Sillä on kuitenkin myös konkreettisia seurauksia joista ensimmäisenä realisoituva ei suinkaan ole oman kriittisen mielipiteen esiin tuleminen vaan se että vastakkaisia arvoja kannattavat pääsevät päättäjiksi jos he vain saavat ihmiset liikkeelle. Jos joku on vakaasti sitä mieltä että nukkumisesta saatava hyöty ylittää riittävästi sen seurauksista aiheutuvan haitan, mikäpä siinä. Mutta inspiraation lähteenä olevaa kommenttiketjua lukiessani minusta tuntui, etteivät ihmiset ole hahmottaneet asiaa ollenkaan.

Lisäksi, minusta on jotenkin rationaalista että ihminen joka aidosti haluaa tehdä jotakin jollekin isolle epäkohdalle, kuten ilmastonmuutokselle, haluaa vaikuttaa kaikilla kunniallisilla keinoilla jotka ulottuvilla ovat. Silloin poliittinen passiivisuus on käsittämätöntä, kun fakta on että 1) ehdokkaiden joukossa on sekä niitä jotka suhtautuvat ongelmaan vakavasti että niitä jotka pyrkivät jarruttamaan tehokkaita toimenpiteitä ja 2)toimiminen on ilmaista ja helppoa (vaikka toisaalta aktivoituminen mahdollistaa myös enemmän tekemisen). Sekä tietysti 3: jos itse on passiivinen, vastakkaisia aatteita edustavat voivat ahertaa senkin edestä

Korppi on oikeus kirjoitti...

Eilen tuli täytetty ääänestyslipuke numerolla 84. Suosittelen samaa muillekin.

Saara R kirjoitti...

Näin se menee.
Ääni on käyttämistä varten, hienoa että kävit äänestämässä! :)

Uudempi teksti Vanhempi viesti Etusivu

Blogiluettelo

Kirjoittajasta

Oma valokuva
Saara R
Filosofi Saara Reimanin ylimääräisten ajatusten mausoleumi. Ajatuksia on jo aika paljon, aika monista aiheista. Palaute blogista: saara.j.reiman@gmail.com
Tarkastele profiilia

Blog Archive

Hae tästä blogista

Followers


Recent Comments