Dramaattinen käsityökuukausi

Käsityönurkan huhtikuu alkoi siivosti. Sain valmiiksi lapaset, kirjasin niistä kulutetut grammat. Tartuin ristipistoon. Sitten huomasin, ettei inspiraatiota kuulunutkaan. Se oli jossain muualla. Lohjalta se sitten löytyi, Säästötalo Latvalan lankalaarien äärestä. Seiskaveikkaa saa välillä kivoissa väreissä, mutta kovin kestävää lankaa se ei ole. Oltuaan pari vuotta hämmentävän kovassa käytössä, turkoosi tunikani näytti jo kovin nuutuneelta. Tänä vuonna värikartta kaupitteli kirkasta fuksiaa, melkein kuin hot pinkkiä. "Hot pink, se on rakkauden väri!", ajattelin ja lappasin koriini muutaman kerän. Minulla on nimittäin synkkä salaisuus. Vaikka pukeudunkin mielelläni rauhallisiin väreihin, parhaiten minulle sopivat kirkkaat värit. Kuten hot pink. Mahdollisesti näyttäisin upealta myös sirkustelttaan kääriytyneenä.


Monta iltaa kului mukavasti tunikaa neuloskellessa. Siitä tuli hieno. Seiskaveikan rasitteisiin kuitenkin kuuluu se että sitä myydään 150 gramman kerissä. Tunikaan lankaa kului 625 grammaa. Yli jäi siis melkein täysi kerä. Vaikka siis olin neulonut kevätkiireiden keskellä ahkerammin kuin kenenkään voi vaatia huhtikuussa neulovan, oli lankavarasto tunikan jälkeen 20 grammaa plussalla. Taas nähtiin, ettei neulominen mitenkään väistämättä lankaa kuluta. Ihan hyvin ahkera neulominen voi myös lisätä varastoa. Onneksi seiskaveikka on monikäyttöistä peruslankaa, mutta muuten minunkin lankavarastoni hankalimmat pitkäaikaisasukit ovat juurikin ylijäämäkeriä. Vasta tietoinen lankavaraston kulutusprojekti on alkanut tuoda järjestystä. Vaikka ikuisuusprojekti tämäkin toki on.

Katseltuani vähän aikaa ympärilleni löytyi loppukuuksi vielä pientä neulottavaa. Puolison pipo oli talven aikana nuhjaantunut niin että hän tarvitsi uuden. Itselleni päätin tehdä kevyet kevätsukat puuvillasekoitelangasta, kun sellaistakin varastossa oli. Kevään suursiivous- ja maalausprojektit aiheuttivat äkillisen tarpeen muutamalle uudelle tiskirätille. Kuun lopussa saldo näytti parisataa grammaa miinusta ja neuleinspiraatio oli kulutettu perusteellisen loppuun. Draaman jälkeen ajatus pikkuisista ristipistoista joiden etenemistä ei kannata miettiä ollenkaan, tuntui upealta. Nyt olen perusteellisen valmis pitämään neulomisessa vähän taukoa.

posted under |

2 kommenttia:

Hanna-Riikka Kuisma kirjoitti...

Hitsi, kun on ollut itsellä niin kiire ettei ole ehtinyt edes ajatella virkkaamista tai muuta askarretta vähään aikaan. Tai sitten mukamas kiire, koska minulle virkkaaminen ja ompelukset ovat myös olleet tärkeä rentoutumiskeino. Vastapainoa tälle ajatustensa kanssa nyhväämiselle.

Saara R kirjoitti...

Eivät rentouttavatkaan harrastukset aina samalla tavalla inspiroi. Ehkäpä joku ilta taas innostut vain. :)

Uudempi teksti Vanhempi viesti Etusivu

Blogiluettelo

Kirjoittajasta

Oma valokuva
Saara R
Filosofi Saara Reimanin ylimääräisten ajatusten mausoleumi. Ajatuksia on jo aika paljon, aika monista aiheista. Palaute blogista: saara.j.reiman@gmail.com
Tarkastele profiilia

Blog Archive

Hae tästä blogista

Followers


Recent Comments