Aika äänestää!

Eurovaalien ennakkoäänestys käynnistyi Virkkalassa ilahduttavan vilkkaana. On hienoa, jos ihmiset ovat nyt ymmärtäneet, miten paljon Euroopan parlamentissa tehtävät päätökset vaikuttavat arkeemme. Eurooppa on etupäässä jotain aivan muuta kuin pöhköltä kuulostavien kurkkudirektiivien syntysija. Se on päätöksenteon taso josta meidän kaikkien pitäisi olla kiinnostuneita.

Tällä kertaa myös ehdokkaat ovat hyviä. Joskus aikaisemmissa eurovaaleissa listoja lukiessa on ollut sellainen olo että EU-vaaliehdokkaaksi on houkuteltu kakkosdivisioonan poliitikkoja ja julkkiksia kärkkymään eläkevirkoja tai tekemään naamaansa tutuksi ennen pääsyä ”oikeaan työhön” kansanedustajaksi. Nyt ehdokkaina tuntuu olevan monipuolinen valikoima aidosti osaavaa väkeä. Myös eurokriittisiä ehdokkaita näyttää olevan listoilla sen verran, että eurokriittisyys on tällä kertaa huono tekosyy jättää äänestämättä. Eurovaalit eivät perinteisesti ole herättäneet suurta innostusta, ja äänestysprosentti on matanut lukemissa joita voi pitää demokraattiselle valtiolle häpeällisinä. Suunnan muuttuminen ei olisi ainoastaan kivaa, vaan maailmanaika on sellainen että sillä on kiire.

Juuri nyt monet isot asiat ovat pinnalla: eurokriisin hoito ja kuilu rikkaan pohjoisen ja köyhän etelän välillä, suhtautuminen veroparatiiseihin, ilmastonmuutospolitiikka, puolustuspolitiikka. Ajankohtaiset ongelmat ylittävät valtioiden rajat. EU jolla on vahva demokraattinen tuki pystyy olemaan uskottava pelaaja maailmanpolitiikan raskaassa sarjassa, hutera europarlamentti sen sijaan valuttaa valtaa EKP:lle ja komissiolle, siis elimille jotka ajavat pienen eliitin etuja eivätkä ole osoittaneet pahemmin piittaavansa tavallisten ihmisten kärsimyksestä, ympäristöstä tai työllisyydestä. Tiesittekö, että Maastrichtin sopimuksen mukaan EKP:n ei tarvitse nauttia minkään demokraattisesti valitun elimen luottamusta eikä se saa rahoittaa jäsenmaita? Tämä lisää jäsenmaiden riippuvuutta yksityisestä pankkisektorista. Esimerkiksi Kreikan lainoista on 77% mennyt yksityiselle pankkisektorille samalla kun Kreikan valtio on pakotettu ankaraan leikkausohjelmaan jonka tuloksena on ollut julkisten palveluiden alasajo, palkkojen polkeminen ja luonnonvarojen yksityistäminen. Kansalaisten hyvinvoinnille resepti on ollut katastrofaalinen. Mutta sopimukset eivät ole luonnonvoimia. Jos poliittista tahtoa on, niitä voidaan muuttaa. Poliittisen tahdon välttämätön ehto kuitenkin on, että kansalaisilla löytyy kiinnostusta ja valmiutta toimia silloin kun tilaisuus on. Nyt olisi hyvä hetki.

Harvoin näistä asioista tavalliselta kansalaiselta kysytään, mutta nyt kysytään. Äänestämättä jättäminen on vastaavasti teko joka tukee vallan keskittymistä suuryrityksille ja populisteille. Varoittavaa esimerkkiä voi katsoa rapakon takaa. Yhdysvalloissa suuri osa kansasta pitää äänestämistä täysin hyödyttömänä, eikä valtakunnan politiikka siten heijastakaan kansalaisten enemmistön toiveita ja mielipiteitä. Ääriaineksilla on suhteettoman suuri valta politiikan huipulla. Niin kauan kuin demokratiassa eletään, viimekätinen vastuu kuitenkin on äänioikeutetuilla kansalaisilla ja valta niillä jotka valitsevat äänestää. Niin kuin vanha sananlasku kuuluu: pahat äänestävät aina. Jos muut jupisevat kriittisiä mielipiteitään olutlaseilleen, se riittää pitkälle.

Toivonkin, että osaisimme ottaa opiksemme Yhdysvaltojen huonosta esimerkistä. Toivon että kansa äänestäisi europarlamenttiin osaavia ihmisiä jotka haluavat tehdä Euroopasta entistä demokraattisemman, oikeudenmukaisemman, inhimillisemmän ja ympäristöystävällisemmän. Eniten kuitenkin toivon, että jokainen tämän kirjoituksen lukija päättäisi ottaa asioista selvää ja äänestää.


posted under , |
Uudempi teksti Vanhempi viesti Etusivu

Blogiluettelo

Kirjoittajasta

Oma valokuva
Saara R
Filosofi Saara Reimanin ylimääräisten ajatusten mausoleumi. Ajatuksia on jo aika paljon, aika monista aiheista. Palaute blogista: saara.j.reiman@gmail.com
Tarkastele profiilia

Blog Archive

Hae tästä blogista

Followers


Recent Comments