Käsityönurkassa alkoi kesäaika

Huhtikuun käynnistyessä työn alla ovat kirjoneulelapaset. Itselleni aloin niitä tekemään, mutta isot on tulossa. Annetaan siis Puolisolle. Omat lapaset taitavat jäädä ensi syksyyn. Sillä vaikka aloitin lapasten väsäämisen innoissani, meno alkoi tahmaantua jo alkuvaiheessa. Toisen lapasen aloitin silkalla sisulla, ja samalla sisulla se on huomenna valmiiksi saatettava. Lapasissa ei ole mitään vikaa. Malli on hieno, lanka on hienoa suomenlammasta. Mutta aika, se on ihan väärä. Sitä mukaa kun krookukset ovat alkaneet kurkistella karikkeen seasta ja idut nousta sinne ja tänne, on kiinnostukseni askarrella lämpimien lankojen pärissä lopahtanut. Sake-sukat olen jo passittanut suosiolla ufokoriin odottelemaan seuraavaa väkerryssukkainspiraatiota. Tänään pinosin lankalaatikot kaappiin. Eivät ne montaa viikkoa tuulettumaan ehtineet. Sellainen oli tämä käsityötalvi.

Helmikuu oli hiljaista aikaa käsityörintamalla. Lankalaatikot oli pakattu remontin tieltä ulottumattomiini eikä käsitöitä muutenkaan olisi mahtunut tekemään missään. Sain kuun alussa valmiiksi päällysteet yhteen kenkälaatikkoon, ja siinä se sitten oli. Loput vähästä käsityöajastani kuluivat ristipiston seurassa. Remonttievakkoretkiltä kannoin kotiin kaksi sadan gramman lankakerää, ja niin kuun loppusaldo pamahti dramaattisesti 26 grammaa plussalle. Kaksisataa grammaa lankaa ei ole paljon…paitsi jos sitä ehtii neuloa vieläkin vähemmän. Olin iloinen aikaisempien vuosien ahkeruudesta jonka ansiosta lämpimistä villatuotteista ei tullut taloudessa suurempaa pulaa.

Maaliskuun koittaessa päätin koittaa vielä ryhdistäytyä, olkoonkin että vuoden paras käsityöaika vilahti ohi jo helmikuun puolella kun omenapuiden leikkuun myötä puutarhatyöt palasivat tehtävälistalle. -335 grammaa oli tässä tilanteessa oikein hyvä tulos. Vuoden alusta varastotilanteeni näyttää nyt 614 grammaa miinusta. Mikä parasta, puuvillalankoja on ehtinyt jalostua hyötykäyttöön 875 grammaa. Loppuvuodelle ei ole enää paljon suorituspaineita. Enpä olisi tähänkään yritykseen lähtiessäni uskonut, että tuon ongelmalaatikon siivoilu sujuisi näin hyvin. Tänään sain pakata ongelmapuuvillat entistä pienempään laatikkoon. Niiden seuraan mahtuivat vielä kunnialliset tiskirättilangat ja puuvillasekoitesukkalangat. 

Sellainen oli käsityötalvi, ja nyt mieli tekee tehdä aivan toisenlaisia töitä. Ehkä virkata ohutta lankaa, ehkä ommella jotain, ehkä jatkaa pioniristipistoa. Saa nyt nähdä. Käsityöaikaa on sen verran vähän, että suuremman tavoitteellisuuden voi suosiolla unohtaa vähäksi aikaa. Semmoinen ei sovi kesäaikaan edes käsityönurkassa.

posted under |

2 kommenttia:

Mama Elf kirjoitti...

Onnea saavutuksesta. Yritän itse vielä vääntää villasukkaa, tosin varsin kesäisissä väreissä. (Se helpottaa asiaa). Mutta ommeltavaa olis kyllä, kunhan ehdin...

Saara R kirjoitti...

Kiitos. Minunkin puikoilleni hyppäsi sitten vielä yksi keväinen neule. :)
Ja ompelemaan pitäisi ehtiä, ehdottomasti.

Uudempi teksti Vanhempi viesti Etusivu

Blogiluettelo

Kirjoittajasta

Oma valokuva
Saara R
Filosofi Saara Reimanin ylimääräisten ajatusten mausoleumi. Ajatuksia on jo aika paljon, aika monista aiheista. Palaute blogista: saara.j.reiman@gmail.com
Tarkastele profiilia

Blog Archive

Hae tästä blogista

Followers


Recent Comments