Talven alku

Vuoden ensimmäinen kunnon lumisade saapui aamulla Virkkalaan. Marrasaika on ohi, talvi on alkanut. Vielä ei tiedä, millainen tästä talvesta tulee. Ainakin tänään ajoittain sakeaksikin yltynyt pyry onnistui tuomaan maahan vain ohuen kerroksen kosteaa luntaa. Alku sekin.

Talven myötä kauneus palaa maailmaan, mutta aivan erilaisena kuin syksyn loisto joka liukeni marrasajan harmauteen. Talvi on kuurasta kimaltelevia aamuja, hiljaisuutta, jäisenkirkkaita tähtiä pitkinä pimeinä öinä, eläinten jälkiä pihamaalla. Etelä-Suomen talvi ei ole loppujen lopuksi mahdottoman pitkä ainakaan omenatarhurin ajastajassa jossa puutarhaan aletaan tähyilemään jo helmikuun loppupuolella, mutta se on hidas ja mietteliäs vuodenaika niille joilla on aikaa tarttua sen tunnelmaan.  

Tähän aikaan vuodesta työtä teettävät sellaiset asiat jotka muulloin ovat enemmän tai vähemmän itsestäänselvyyksiä. Lämpimänä pysyminen ei ole itsestäänselvää.Terveenä pysymisessäkin on omat haasteensa flunssaepidemioiden, liukkaiden kelien ja muuten vain kehnojen säiden keskellä. Kaamosmasennuksenkin varalta täytyy olla valppaana, vaikka itselläni päällimmäisin tunne marrasajan päätyttyä onkin helpotus. Kaivetaan siis esiin takkapuut ja villat ja lämpöiset eläinystävät, kynttilät ja jouluvalot ja kimaltava krääsä. Laitetaan tulemaan teetä, etsitään jostakin aikaa lempikirjoista ja elokuvista nauttimiselle. Nyt on niiden aika. 

posted under |

0 kommenttia:

Uudempi teksti Vanhempi viesti Etusivu

Blogiluettelo

Kirjoittajasta

Oma valokuva
Saara R
Filosofi Saara Reimanin ylimääräisten ajatusten mausoleumi. Ajatuksia on jo aika paljon, aika monista aiheista. Palaute blogista: saara.j.reiman@gmail.com
Tarkastele profiilia

Blog Archive

Hae tästä blogista

Followers


Recent Comments