Suu pilkullista säkkiä myöten

Oikeastaan minun tekisi mieli väsätä postaus viikingeistä. Mutta jos sen tekisin, uutinen luonnonvarojen ehtymisestä tämän vuoden osalta menisi vanhaksi. Nyt se on vasta vähän vanha, Keskeneräinen ja Linnanpuiston Anu H. ovat jo ehtineet kirjoittaa aiheesta viisaita.

Maapallon luonnonvarat siis ehtyivät tämän vuoden osalta tiistaina. Tämä ja eilinen ollaan jo syöty, asuttu, liikuttu ja shoppailtu velaksi. Suomalaisen kannalta tämäkin lukema on kaunisteltu. Vaikka ihmiskunta yleisesti ottaen kuluttaa uusiutuvia luonnonvaroja puolentoista maapallon verran vuodessa, keskivertosuomalaisen kulutustason tyydyttämiseen tarvittaisiin kolmen maapallon varat. Ei riitä että köyhä etelä kärsii eniten ilmastonmuutoksen seurauksista, se myös tulee ja kaunistaa tilastomme.

Ensimmäinen uutisesta herännyt tunne oli tietysti armoton syyllisyys pitkästä ekosyntien listasta. Saatan olla kärpässarjan ympäristöeetikko, mutta ekojeesus en ole. Enkä edes välitä olla, sen verran olen sen lajin ihmisten aiheuttamia tuhoja yrittänyt vuosien varrella paikkailla. Mutta miten päin tässä sitten pitäisi olla? Tätä ajatellessani (ja Keskeneräisen muumipostauksen luettuani. Käykää jo lukemassa se, se on upea) muistin, että jos hyvin tiedän ettei syyllistäminen tuota kestäviä ratkaisuja muiden ihmisten kohdalla vaan saa monet päinvastoin kaivautumaan poteroihinsa tai masentumaan ja luovuttamaan, ei se luultavasti toimi omallakaan kohdallani. Piiskureiden ja tuomareiden sijasta tarvitsemme kipeästi muumeja ja aldoleopoldeja jotka hiljaa ja hellävaraisesti opettavat meitä rakastamaan yksinkertaista elämää ja kaunista planeettaamme. Sellaisia jotka muistuttavat, miten kauniita ja arvokkaita ovat pienet, kaukaiset ja villit asiat. Sellaisia jotka eivät sano että pistäkää suu säkkiä myöten vaan näyttävät että se säkki on pilkullinen ja kukkia täynnä. 

Huojennuin. Minun ei olekaan hikipakko miettiä uudestaan ja vakavasti jalanjälkilaskureiden ehdotuksia siitä miten voisin nipistää joukkoliikenteen kulutustani vielä puoleen nykyisestä, muuttaa puolta pienempään pirttiin jottei meillä olisi niin hirveästi tilaa per henkilö tai ryhtyä vegaaniksi. Jansson ja Leopold ovat kuolleita, joten minä voin yrittää -kykyjeni rajoissa, tietenkin- luvata että yritän ottaa opikseen heidän esimerkistään. Koitan opastaa ja kannustaa muitakin rakastamaan ihmeellistä planeettaamme ja yksinkertaista elämäntapaa yhtä paljon kuin itsekin, ehkä jopa enemmän ja paremmin. Laskurit eivät kerro, kuinka suuri ekoteko tämä on. Mutta se on minulle sopiva tavoite, joten siihen tähtään. Tärkeintä ei ole määrä, sen paremmin ahdistuksen kuin suorittamisenkaan määrä, vaan hidaskin liike jos se vie oikeaan suuntaan.

3 kommenttia:

kaisu marjatta kirjoitti...

Minulla alkoi puolitukset jo muutama vuosi sitten kun jäin eläkkeelle, noin puolet entisestä duunarin liksasta pistää mietimään mihin senttinsä venyttää.. ja Luontoa yritän omalta osaltani suojella, harmittaa kun ei kerrostalossani ole tulisijaa, jossa voisi polttaa kaikki paperit ja pahvit, risat huonekalut ja sen sellaista kuivaa. Jätteiden määrä on hirviän iso ja laskukin sen hoidosta maksaa paljon. meillä on sentään lajittelu mahdollisuus. Kaikesta pienestä kasvaa suuri joki. Autoa en omista , bussillla köröttelen asioillani.

Saara R kirjoitti...

Niinpä. Tuollaisista lukemista tulee ensiksi mieleen, että puolituksetkin pitäisi puolittaa...vaikka eihän se tietenkään niin mene, kun ongelman ydin on siinä että niin moni täällä kuluttaa kuin viimeistä päivää ja haluaisi kuluttaa vielä enemmän.

Moni elää hyvin niukasti pakosta, joutuen tinkimään perustarpeistakin kun rahaa ei kerta kaikkiaan ole. Enpä alkaisi sellaisen tilanteenkaan ihanaa ekologisuutta hehkuttamaan.

Kun tekee parhaansa, se riittää. :)

Keskeneräinen kirjoitti...

Kiitos! ♥

Uudempi teksti Vanhempi viesti Etusivu

Blogiluettelo

Kirjoittajasta

Oma valokuva
Saara R
Filosofi Saara Reimanin ylimääräisten ajatusten mausoleumi. Ajatuksia on jo aika paljon, aika monista aiheista. Palaute blogista: saara.j.reiman@gmail.com
Tarkastele profiilia

Blog Archive

Hae tästä blogista

Followers


Recent Comments