Kevyttä kesälukemista: Johanna Tuomolan rikosromaanit ja Lohjan taika


En lue kovin paljon rikosromaaneja. Etenkin viime vuosina menestyskirjat tuntuvat lähteneen mässäilemään yhä mielikuvituksellisemmalla ja raaemmalla väkivallalla ja rikoksen ratkaiseminen on jäänyt jotenkin sivuosaan. Kun on tarpeeksi monta kertaa avannut kirjan ja laskenut sen pian tympääntyneenä sivuun, oppii välttelemään koko genreä. Uudemmasta rikoskirjallisuudesta luotan oikeastaan enää Johanna Tuomolan Noora Nurkka-romaaneihin. Niistä pidän sitten sitäkin enemmän, niin paljon että kun Tuomola oli tänään paikalla Lohjan Suomalaisessa Kirjakaupassa julkistamassa uusinta teostaan Murhaaja vierelläsi, paikalla olimme mekin hakemassa nimmarilla koristellun kappaleen. Ja nyt (viitisen tuntia myöhemmin) olen ehtinyt kotiin, pessyt kolme koneellista pyykkiä ja saanut siinä sivussa kirjan luettua. Hups. Ja muistin, että minun piti kirjoittaa blogiin arvostelu jo Tuomolan edellisestä romaanista.

Tuomola on siis lohjalainen kirjailija. Ennen rikosten pariin siirtymistään  hän kirjoitti hevoskirjoja nuorille. Kirjojen tapahtumat sijoittuvatkin lohjanseudun maisemiin, ja hevosiakin näkyy kirjojen taustamaisemissa päähenkilön isän ja tämän puolison omistaman hevostilan myötä. Mutta pelkkä kotiseuturakkaus ei tietenkään saa minunlaistani nirsoilijaa lämpenemään. Siihen eivät riitä edes kirjoihin ujutetut ajankohtaiset yhteiskunnalliset teemat, sillä vaikka tahto on hyvä ja yritys sujuva, asia vain on niin että rikosromaanin puitteissa on mahdollista tehdä vain pieniä nostoja jotka kiinnittävät kirjan nykypäivään mutta joilla ei ole tilaa laajentua suuremmiksi puheenvuoroiksi. Kiinnostavat ja sopivan arkipäiväiset henkilöhahmot sekä kirjailijan taito rakentaa jännittävä juoni turvautumatta sammiollisiin verta ja suolenpätkiä tekevät kuitenkin kirjoista kuitenkin raikkaita ja kiinnostavia. Se mikä todella erottaa Tuomolan rikoskirjailijoiden massasta on kuitenkin kirjoista välittyvä inhimillisyys ja lämpö jossa on jotakin umpilohjalaista. Saman leppeän tunnelman olen aistinut juurtuessani Lohjalle, ja se on suurin syy siihen miksi olen niin kiintynyt kotiseutuuni. Rikosromaanit kertovat tietysti maailman nurjista puolista, ja Tuomolankin henkilöhahmot ovat realistisen raadollista väkeä. Lohjan ilmanalassa on kuitenkin jotakin perustavanlaatuista hyvyyttä, "Lohjan taikaa". Tuomolan kirjoista välittyy juuri tuo hieman mystinen ja pienistä asioista välittyvä mutta selkeä tunne. Se on hykerryttävää- ja on aika ainutlaatuinen elämys hyristä lukiessaan jännäriä.

Murhaaja vierelläsi seuraa rikoksen selvittelyn lisäksi rikosylikonstaapeli Noora Nurkan henkilökohtaista elämää, joten ennen siihen tarttumista on hyvä, jos jo edelliset Noora Nurkka- kirjat ovat luettuna. Kirja on taattua laatua ja ehdottomasti lukemisen arvoinen, minkä saattoi jo ehkä päätellä siitä että tulin lukeneeksi sen kirjaimellisesti yhdeltä istumalta. Noora Nurkka-kirjoista tämä on kuitenkin vähiten erinomainen. Ensinnäkin, osoitettuaan osaavansa kirjoittaa vakuuttavaa murhatonta jännäriä, Tuomola on nyt pistänyt Nurkan jahtaamaan klassikontuoksuista sarjamurhaajaa. Toinen miinus tulee kirjan lopusta, joka vaikutti suoraan sanottuna hutaistulta. Kun tapahtumia on ensin selvitelty lähes 240 sivun sujuvan proosan verran, koko loppurytinä kuitataan muutamassa sivussa. ”Mikäs kirjailijalle nyt tuli?”, ihmettelin. ”Kyllästyikö hän tajutessaan että tähän pitäisi nyt kirjoittaa pakollinen loppuyhteenotto ja muutama sivu jälkitilanteesta? ” Onneksi ne 238 ensimmäistä sivua olivat oikein hyviä. Seuraavaa kirjaa jää odottamaan toiveikkain mielin.

posted under |

0 kommenttia:

Uudempi teksti Vanhempi viesti Etusivu

Blogiluettelo

Kirjoittajasta

Oma valokuva
Saara R
Filosofi Saara Reimanin ylimääräisten ajatusten mausoleumi. Ajatuksia on jo aika paljon, aika monista aiheista. Palaute blogista: saara.j.reiman@gmail.com
Tarkastele profiilia

Blog Archive

Hae tästä blogista

Followers


Recent Comments