Törmäsin ennakkoluuloon ja se sattui

Yleisesti ottaen elämä on kohdellut minua viime vuosina lempeästi. Vaikka olen työn puolesta joutunut tekemisiin inhimillisen pahuuden ja typeryyden kanssa ja niskaan on välillä tullut jos jonkinlaista kuraa, rapa on tavannut johtua ajatuksistani. Varsinaisilta ennakkoluuloilta olen saanut olla rauhassa. Sellainen hyvä tuuri ei tietenkään voi jatkua loputtomiin. Minun kohdallani tökki tänään.

Seisoskelin kaikessa rauhassa eräässä tilaisuudessa litkimässä tauolla teetä, kun pöytäseurassa virisi keskustelu isänsä ja äitipuolensa murhaamaksi tulleen Eerikan tapauksesta. "Minä en voi uskoa että ne ihmiset olivat ihan normaaleja.", julisti Keski-ikäinen Nainen. Me muut nyökyttelimme ymmärtäväisesti. "Minusta on alkanut tuntua, että niiden on täytynyt olla  pakanoita. Että tapahtumissa oli todellisuudessa kysymys jostakin pakanoiden uhrirituaalista."
"Anteeksi", sanoin. "Minä olen pakana, ja voin vakuuttaa etteivät pakanat harrasta hirmutekoja."
Keski-ikäinen Nainen katsoi minua päästä varpaisiin. "Mutta sinä oletkin sellainen muotipakana.", hän sanoi.
Ja nyt te kaikki voitte vapaasti kuvitella, millainen ilme minulla oli. Vai että tällaisia jotkut todella ajattelevat tässä sivistysvaltiossa vuonna 2013.

Viime viikkoina olen pohtinut oikeudenmukaisuuden olemusta enemmän kuin vuosiin. Siinä valossa, ehkäpä tämänkin tilanteen voi nähdä terveellisenä muistutuksena. Kun minulla on muistikuva siitä miten ikävältä ennakkoluulon ja typerän leimaamisen kohderyhmään kuuluminen tuntuu jopa merkityksettömässä kohtaamisessa, minulla on entistä suurempi motivaatio yrittää tiedostaa ja pistää kuriin omat ennakkoluuloni ja mututuntemukseni sekä pyrkiä näkemään kohtaamani ihmiset yksilöinä pikemminkin kuin viiteryhmiensä edustajina. Ennakkoluulo ja siitä aiheutuva epäoikeudenmukaisuus tuottavat todellista kärsimystä, mutta häpeällistä ennakkoluulojen uhriksi joutuminen ei ole. Se suuri onnettomuus on elää ennakkoluulojensa vankina, ja häpeä kuuluu sille joka typeryyttään esittelee. Tämäkin ajatus on hyvä syy pyrkiä entistä tarmokkaammin parantamaan omaa arvostelukykyään ja kyseenalaistamaan omat ennakkokäsitykset, jos niitä olisi sattunut joistakin ihmisryhmistä joskus syntymään.

Ja ehkäpä on niinkin, että päätökseni blogata avoimesti myös omasta maailmankuvastani on ollut oikea tavoilla joita en ole oikein osannut aavistaakaan.

Toisaalla: Greta Christina bloggaa ennakkoluuloisista asenteista kärsimään joutuneesta ateistista, tämänpäiväisiä kokemuksiani vakavammassa kontekstissa

posted under , |

10 kommenttia:

Hoo Moilanen kirjoitti...

Eivätkös ne ole saatanpalvojat, jotka harrasta(ne)vat uhrimenoja?

Moni ei tiedä mitä määritelmä pakana pitää sisällään. (En minäkään.) Onko se sama kuin ateisti?

aikatherineblogi kirjoitti...

anteeksi heti alkuun mutta mielestäni et ole pakana. Tiedät uskonnosta jopa monista enemmän kuin esimerkiksi minä,tai muut tavalliset kristityt. Et ole pakana, olet ateisti. Sillä on aivan eri merkitys kuin pakana. Ateisti hylkää typeränä tai vääränä oppina kaikki teologiset opit. Pakana ei ole koskaan kuullutkaan mistään teologisesta opista.
Olen lukenut myös surullisia tosikertomuksia erilaisista "saatanan palvojista" jotka ovat tehneet rituaalimurhia ja kiduttaneet ihmisiä ja eläimiä.
En tiedä Erikan vanhempien taustoja, mutta teot viittaavat kuolleeseen hengellisyyteen. Ihmiseen joka ei enää jostain syystä tunne empatiaa, rakkautta eikä hellyyttä edes omaa lastaan kohtaan. Sellainen on pahasti sairas.
Näinä aikoina halveksitaan uskovaisia, yhä enemmän. Ateisteilla on tarve korostetusti lyödä koko uskonto mädäksi, jos laumassa on yksikin virhe.
Tällä hetkellä on valtioita joissa vangitaan uskovaisia, sano minulle miksi ? En ymmärrä miksi tavallista kristittyä tai muuta uskontokuntaan kuuluvaa täytyy vetää mukaan ateistien välisessä keskustelussa.
Muoti ateisti, oli uusi sana minulle, se tuntui ensin vitsiltä, mutta sitten tajusin sen tarkoituksen.
Alan vähitellen ymnmärtää miksi " alati muuttuva tiede" on mahdotonta yhtyä teologiaan.
Toki kirkotkin muuttuvat , yrittävät sopeutua nykyaikaan.
Kun nämä kummatkin ryhmät, uskovat ja ateistit jättävät toisensa rauhaan ja kunnioittavat senverran ihmisen oikeutta olla uskossa tai ei, nostamttaa siitä sotaa riitaa tai tunkematta toistensa sisälle asenteineen , Se olisi jo jonkinasteinen rauha olla mitä on.
Miksi nämä uusaateistit tunkevat kirkkohäihin, ja muihin vaatien kirkon oikeuksia ja palvelua, kun he eivät todellisuudessa usko mihinkään Jumalaan? Saanhan sitä kysyä, kun en ymmärrä.

Saara kirjoitti...

Periaatteessa saatananpalvojat harrastavat uhrimenoja, paitsi että saatananpalvonta on suurelta osin herätyskristillisten ylläpitämä myytti. Satanismi puolestaan on 1900-luvulla kehitelty hedonistinen oppi joka jossain määrin ammentaa saatanakuvastosta, mutta sanoutuu jyrkästi irti saatananpalvonnasta. Satanistit pitävät saatananpalvontaa käänteisenä kristinuskona joka joskus inspiroi häiriintyneitä yksilöitä heidän rikollisissa toimissaan.

Pakana viittaa yleisimmin ei-maailmanuskonnon harjoittajaan. Ateisti puolestaan on henkilö joka ei usko minkään uskonnon jumaliin. Puhekielessä ateisti voi kutsua itseään pakanaksi, tällöin hän viittaa ei-kristillisyyteensä.
Pakanauskontoja on valtava määrä, alkuperäisuskonnoista newa age-virityksiin.

Itse olen suomenuskoinen, mutta käytän myös pakana-nimitystä koska suomenusko ei yleensä sano kenellekään mitään. Joten "harjoittaa uskontoa joka ei ole maailmanuskonto"-määritelmän mukaisesti olen pakana. Siinä mielessä että en usko kristinuskon/islamin jumalan olevan olemassa, olen ateisti (juutalaisen kansan jumala YHWH:n eksistenssistä minulla ei ole mielipidettä, mutta tämänhetkisellä ymmärrykselläni lasken juutalaisuuden alkuperäisuskonnoksi).

Olen hieman selvitellyt kuviota tässä postauksessa: http://www.filosofianpuutarha.blogspot.fi/search?q=saatana+on+t%C3%A4%C3%A4ll%C3%A4+taas

Käsiteviidakkoa taas olen raivannut täällä:
http://www.filosofianpuutarha.blogspot.fi/2012/10/pahentaako-nimi-uskoa.html

Saara kirjoitti...

Aikatherine: Kuten sanottua, en pidä itseäni ateistina sillä ateistit harvemmin kunnioittavat mitään jumalia, kun taas minä kunnioitan useita ja noudatan muutenkin uskonnollisia tapoja.
Jahve-jumalan olemassaolon suhteen olen toki ateisti. :)

Uskontojen harjoittamaa vallankäyttöä, syrjintää ja muuta epäeettistä toimintaa vastustan tietysti aktiivisesti, vaikka yksityiselämässä minullakin on kristittyjä ystäviä. He vain eivät ole sitä raamatulla päähän ja helvetintuomio perään- tyyppiä.

On olemassa valtioita joissa kristittyjä syrjitään. Suomi puolestaan on valtio jossa ei-kristityt, tällä hetkellä kai erityisesti muslimit, kohtaavat syrjintää ja ennakkoluuloja. Unkarissa taas on tällä hetkellä on vahva juutalaisvastainen ilmapiiri, samoin Venäjällä ortodoksinen kirkko syrjii ei-kristittyjä vähemmistöjä. Syrjinnällä ja toiseuttamisella on omat sosiaaliset funktionsa, eikä yksikään uskonto ole sellainen josta voi sanoa etteivät sen edustajat syrji tilaisuuden tarjoutuessa. Toki joissakin uskonnoissa, kuten kristinuskossa ja islamissa, on mekanismeja jotka helpottavat muiden syrjimistä, kuten käsitys siitä että on olemassa vain yksi oikea jumala ja oikea oppi jonka kieltävät ovat huonompia ihmisiä.

Minustakin on outoa että ateistit tahtovat kirkkohäitä, jos eivät kuitenkaan usko siihen mitä kristillisessä vihkikaavassa sanotaan. Toki on paljon tapauksia joissa taustalla on vanhempien sukulaisten painostusta tai liittoja joissa toinen osapuoli on kristitty jolle kirkkohäät ovat tärkeät. Toinen asia on, että kirkko häille hienot puitteet kohtuuhintaan viikonloppuna kun taas siviilisti vihittäville on ensisijaisesti tarjolla maistraatin vaatimatonta vihkihuonetta virka-aikaan. Meille maistraatti kelpasi hyvin, mutta ymmärrän kyllä niitä jotka haluavat häilleen hienot puitteet. Sopivia maallisia vihkipaikkoja voi olla vaikea löytää, ainakin kohtuuhintaan. Tietysti oikea ratkaisu ei-kristityiltä olisi pitää asiaa esillä ja etsiä niitä ratkaisuja sen sijaan että tungettaisiin kirkkoihin.

Toisaalta, kyllä kirkotkin osaavat: esimerkiksi keskustelussa sukupuolineutraalista avioliittolaista kristityt ovat piispatasoa myöten sekaantumassa keskusteluun maallisesta lainsäädännöstä ja siviiliavioliitoista. Ei useimmilla ateisteilla ole mitään sitä vastaan että kirkko syrjii ja on takapajuinen omaa jäsenistöään kohtaan, mutta sitä on vaikea ymmärtää miksi kirkko pyrkii määräämään myös maallisen yhteiskunnan suunnasta ja samalla ulkopuolistenkin asioista.

Ilmeisesti vain on niin että ihmisten on vaikeaa elää rauhassa toisiaan kunnioittaen. Uskonnot (kaikki uskonnot) tekevät vain toisten huonosti kohtelemisesta helpompaa sellaisille ihmisille joilla on jo muutenkin taipumuksia sellaisiin paheisiin.

Mama Elf kirjoitti...

Muotipakana??? Olen ilmeisestikin täysin ulalla, en ole vielä törmännyt tälläiseen ilmaisuun.
Ja vaikka sitten olisi kuinka "muotia" olla ateisti tai pakana tai kristitty, niin kuinka voi toinen ihminen määritellä että olet sellainen?
Ja millainen on epämuodikas pakana tai ateisti tai kristitty tai_____(lisää haluamasi uskontokunta)?
Ymmärrän että tuo sattui, niinkuin sattuu kaikenlainen ennakkoluuloisuus. Eri ihmisillä on erilaisen elämänkaaret ja toisilla tuo kypsyys ei ehkä kaikilta puolin kehity kovinkaan pitkälle. Sinulla on jo työsi puolesta niin paljon mietitttynä, paljon enemmän kuin keskivertokansalaisella.

Omalta kohdaltani huomaan iän ja kokemuksen myötä olemaan enemmän ja enemmän vastahakoinen pistämään ketään mihinkään lokeroon, koska olen päässyt kurkistamaan niin monen näennäisesti "selvän jutun" asian selkäpuolelle.

Saara kirjoitti...

Mama Elf: Kiitos kiltistä kommentistasi. Ulalla olin minäkin. Ehkäpä voin ajan myötä tulla "so last season-pakanaksi" :DDD

Mutta sainpahan ainakin hyvän muistutuksen siitä millaista ajattelua kannattaa koittaa välttää.

Norppa kirjoitti...

En minäkään muuten tietäisi mikä on pakana, jos se äkkiä tulisi puheeksi. Meillä maalla puhuttiin oman perheen kesken huumorilla, että jos oli kirkosta eronnut niin sitten oli pakana - ja tarkoitimme itseämme. Mutta jos joku kertoisi olevansa pakana, niin kysyisin tarkentavia kysymyksiä.
Omalla kohdallani olen huomannut, että niin kuin sitä luulee olevansa jotenkin valmistautunut ja "paljon kaikkea nähnyt ja kuullut" ja omaavansa hieman paksumman nahan - niin sitten kun joku aivan puskista sanoo jotain itseen kohdistuvaan, niin se voi jäädä mietityttämään yllättävänkin pitkäksi aikaa - vaikka yleensä sulake jää käteen jonkun toisen puolesta.
Usei kylläkin tuollaiset kommentit kertovat enemmän sanojasta kuin kommentin kohteesta.

Saara kirjoitti...

Siinähän ei ole mitään vikaa jos ei tiedä, ja jos kuuluu pieneen vähemmistöön kannattaa aina lähteä siitä etteivät ihmiset tiedä. Sanaa "pakana" käytetään myös monissa merkityksissä, kontekstista voi aika hyvin päätellä mitä sanoja kulloinkin tarkoittaa.

Rehellinen tietämättömyys on kaukana keskiajanhajuisesta ennakkoluuloisuudesta. Noin teoriassa toki tiedän että ennakkoluuloisiakin ihmisiä on paljon...käytännössä olen kuitenkin onnistunut välttymään heiltä aika hyvin.

Pääasia, että itse on kartalla siitä minkämoinen menijä on. Sitäkään en ole aina voinut itsestäni sanoa X)

Hanna-Riikka Kuisma kirjoitti...

No jopas, loksahti kirjaimellisesti suu auki kuvaamasi keskustelun punchlinen kohdalla.
Muistin taas miksi työskentelen yksin.

Saara kirjoitti...

Olen minäkin iloinen siitä että elämä on järjestynyt niin ettei joka päivä tarvitse poistua kotoa...

Uudempi teksti Vanhempi viesti Etusivu

Blogiluettelo

Kirjoittajasta

Oma valokuva
Saara R
Filosofi Saara Reimanin ylimääräisten ajatusten mausoleumi. Ajatuksia on jo aika paljon, aika monista aiheista. Palaute blogista: saara.j.reiman@gmail.com
Tarkastele profiilia

Blog Archive

Hae tästä blogista

Followers


Recent Comments