Ruohonjuuripoliitikon jännittävä loppusyksy


Me politiikan aktiivit elämme nyt jännittäviä aikoja. Vaalienjälkeinen luottamuspaikkojen jakaminen on kunnissa täydessä vauhdissa. Se menee suunnilleen näin: ensiksi puolueiden neuvottelijat jakavat kunnassa tarjolla olevat luottamustehtävät kaupunginhallituksen puheenjohtajasta tieosuuskuntien jäsenistöön puolueittain. Se mitä kukin saa riippuu pitkälti neuvottelijoiden taidoista ja pelisilmästä- ja jotkut tietysti koittavat pärjätä härskiydellä. Sitten jokainen puolue yrittää jakaa saamansa paikkapotin aktiivien kesken kuten oikeudenmukaisimmaksi näkee. Meillä Vasemmistossa paikkojen jaon pääperiaatteet ovat selvät ja niistä on keskusteltu ehdokkaiden kanssa jo hyvissä ajoin ennen vaaleja. Lisähaastetta peliin tuovat kuitenkin tasa-arvonäkökulma sekä lukemattomat muut tehtäväkohtaiseen soveltuvuuteen vaikuttavat tekijät. Etenkin tärkeimmistä paikoista kisattaessa tulevat myös henkilökohtaiset pyrkimykset mukaan kuvioihin. Minunlaiseni vain vähän ääniä saaneet mutta hyvämaineiset aktiivit saavat sitten mennä sinne minne puolue parhaaksi katsoo (tai todeta ettei tarjottu tehtävä kiinnosta). Soveltuvuuttakin mietitään tarkkaan. Ainakin meillä yritetään kovasti saada paikat miehitettyä mahdollisimman osaavalla väellä. Jotkut tehtävät vaativat vankkaa kokemusta kunnallispolitiikasta, toisissa on hyötyä koulutuksesta tai ammatin tuomasta näkemyksestä kuten  liiketoimintaosaamisesta tai vaikkapa lastensuojelun arjen tuntemuksesta. Puoluetoiminnassa itse kunkin aktiivin osaamiset ja aikaansaannokset tulevat kyllä yleiseen tietoon ennen pitkää. Eikä Rakas Puolue unohda tulevaisuuttakaan. Meille nuoremmille (poliittisissa seurapiireissä nuoria ovat kaikki alle viisikymppiset) pyritään löytämään kehittäviä tehtäviä joissa kokemus ja näkemys karttuvat. Äkkiseltään soppa vaikuttaa toivottoman monimutkaiselta. Jotenkin se silti aina selviää, jotenkin tehtävät ja tekijät löytävät toisensa. Kun on pakko. Aikataulu on tiukka eikä tunne armoa.

Tällä hetkellä minulle selvää on lähinnä se, että äänimääräni ei riittänyt lautakunnan varsinaisen jäsenen paikkaan. Toisaalta, jotakin hyödyllistä tekemistä löytynee pitkältä avointen paikkojen listalta varmasti minullekin. Nyt elämme sitä jännittävää vaihetta jossa henkilöitä ehdotellaan eri tehtäviin kuin paloja palapeliin. Samaan aikaan ensi viikolla olen jo viisaampi. Uudet tehtävät uusissa kokoonpanoissa alkavat sitten vuoden alusta. Sitä ennen vanhat tehtävät on saatettava kunnialla päätökseen ja uusiin ehtii hiukan perehtyä. Lautakuntatyötä minulla on edessä vielä yhden kokouksen verran. Päätän pestini tyytyväisin mielin. Paljon tuli neljässä vuodessa nähtyä, koettua, tehtyä ja opittua. Ehkäpä parhaat muistot jäävät hedelmällisen yhteistyön kehittelemisestä yli kunta- ja puoluerajojen. 

Myös puolueosastossa tapahtuu. Puheenjohtajamme on vaihtunut, ja uusi puhis on täynnä intoa ja uusia ideoita osaston toiminnan kehittämiseksi. Jos luottamustoimeni kevenevät, minultakin riittää ehkä enemmän aikaa ja energiaa puolueen sisällä toimimiseen. Vasemmistolla on tarjolla koulutuksia, erilaisia työryhmiä, paljon mahdollisuuksia osallistua, ideoida ja vaikuttaa. Näiden mahdollisuuksien pohtiminen on auttanut paljon vaalienjälkeisestä masennuksesta toipumisessa. Ei kannata jäädä tuijottamaan sulkeutuneita ovia, kun edessä on kymmenittäin sellaisia ovia joiden eteen en ole tähän mennessä ehtinyt edes pysähtyä.

posted under , |

0 kommenttia:

Uudempi teksti Vanhempi viesti Etusivu

Blogiluettelo

Kirjoittajasta

Oma valokuva
Saara R
Filosofi Saara Reimanin ylimääräisten ajatusten mausoleumi. Ajatuksia on jo aika paljon, aika monista aiheista. Palaute blogista: saara.j.reiman@gmail.com
Tarkastele profiilia

Blog Archive

Hae tästä blogista

Followers


Recent Comments