Ehdokkaan näköinen kampanja

Yksi asia oli minulle selvä asettuessani ehdolle: teen niin hyvän kampanjan kuin vähäisillä resursseillani voin, mutta arvojani en ala myymään enkä arjessa noudattamistani periaatteista tinkimään. Tämä päätös ei varmaankaan kuulosta isolta muista kuin pitkäaikaisimmista lukijoista. He puolestaan ymmärtänevät, kun sanon että välillä on ollut vähän epävarma olo. Nyt kerron teille uudemmillekin tulijoille hieman haasteistani maan tavan mukaisen kampanjoinnin paineissa.

Sosiaalinen media
Luovuin viime vuonna Facebook-tilistäni. Tästä ja tästä postauksesta voitte lukea, miksi näin tein ja millainen muutos se oli. Twitteriin, MySpaceen ja muille vastaaville toreille en koskaan lähtenytkään. Olen vakaasti sitä mieltä että sosiaalisen median käytön rajoittaminen bloginpitämiseen auttaa minua elämään elämää, ei vain näkemään sitä aiheena josta voi lähettää jotakin someen. Osallistun aktiivisesti kokouksiin ja jaksan kuunnella puheita räpläämättä jatkuvasti kännykkääni. Puhun ihmisille ja kuuntelen heitä sen sijaan että vain katselisimme toistemme tilapäivityksiä. Ja blogiin tulee parempia postauksia kun voin keskittyä tämän pitämiseen sen sijaan että yrittäisin näkyä parilla lauseella joka paikassa. Minusta nämä ovat hyviä asioita…mutta mitä mieltä mahtavat äänestäjät olla? 

Siksi toivonkin, että ne joiden mielestä olen hyvä ehdokas auttavat minua näkyvyyden saamisessa. 

Asiaa, ei mielikuvia
Ei naamassani mitään vikaa ole, mutta silti en näe mitään järkeä suositussa kuva ja ehdokasnumero- kampanjointityylissä. Minusta senkin tilan voisi käyttää asioista puhumiseen. Harras toiveeni on, että minua äänestettäisiin siksi että ihmiset ovat kanssani samaa mieltä asioista ja pitävät arvojani valtuustopaikan arvoisina, eivät siksi että he ovat muodostaneet minusta sähäkän mielikuvan.
Yritän välttää väärien mielikuvien luomista myös puhumalla asioista suoraan sellaisissakin tilanteissa joissa utelias äänestäjä näyttäisi olevan eri mieltä. Ei väistelyä, ei ympäripyöreyksiä. Jos äänestäjä huomaa etten ole hänen ehdokkaansa, parempi huomata se hyvissä ajoin. Jos ehdokas ei kykene olemaan suoraselkäinen yhden äänestäjän tentatessa, mitenköhän hyvin arvojen takana seisominen onnistuu oikeasti tiukoissa paikoissa?
Pieni, mutta tärkeä asia on myös se että en vaalien alla muuta myöskään ulkoasuani paremmin poliitikkostereotyyppiin sopivaksi. Olen jo saanut pari kommenttia siitä että esiinnyn ehdokaskuvissa huivillisena. No niinpäs esiinnynkin, koska siltä minä satun näyttämään. Jos se asia ihmetyttää, tervetuloa kysymään tai vaikka lukemaan tämä postaus! 

     Mitä lähempänä vaalibudjetti on nollaa, sen parempi
En myöskään haluaisi voittaa vaaleja siksi että minulla on varaa panostaa mainontaan enemmän kuin jollakulla Lohjan edun kannalta paremmalla ehdokkaalla. Minä metsästän aktiivisten, ajattelevien ihmisten ääniä. Kai tässä 40 000 asukkaan laajenevassa kaupungissa on satakunta ihmistä jotka arvostavat sitä että oman ehdokkaan vaalirahaselvitys on alle minuutissa tehty? Se tulee tässä: kaikki henkilökohtaiseen kampanjointiin käytetty raha on omasta pussista eikä sitäkään ole montaa kymppiä. Minä en halua olla ison rahan ehdokas vaan isojen ajatusten ja suurten sydänten ehdokas.

     Paljon puhetta arvoista
Kuten jo tästäkin postauksesta huomaa, tärkeinä pitämieni asiakysymysten ohella olen yrittänyt tuoda kampanjoinnissa esiin myös sitä millainen pyrkisin olemaan päättäjänä.  Kuten olen joskus sanonut täällä blogissakin, parhaistakaan mielipiteistä ei ole äänestäjälle paljon iloa jos niiden esittäjä istuu valtuustossa tuppisuuna tai ei viihdy lainkaan kokouksissa. Näiden asioiden esiin nostamista on hämmästelty. Olen välillä ymmärtänyt rivien välistä ettei esimerkiksi kokouskäyttäytymisestä tai -aktiivisuudesta ole oikein sopivaakaan puhua kampanjoidessa. Ovatko näin ajattelevat oikeassa, vai löytyykö taakseni kansalaisia joille myös on tärkeää ehdokkaan mielipiteiden lisäksi myös tämän arvomaailma, luonne ja työmoraali? 

     Perustelut esiin!
Olen kuullut paljon ohjeistusta lyhyiden, iskevien vaalilauseiden ja –kirjoitusten puolesta. Tässäkin asiassa uin vastavirtaan. Minusta on tärkeää etteivät äänestäjät ainoastaan tiedä mitä jostakin asiasta ajattelen, vaan myös mielipiteiden taustat. Haluan antaa äänestämistäni harkitseville mahdollisuuden tutustua siihen tapaan jolla mielipiteeni muodostan. Valtuustossa  kerkiää tulla päätettäväksi paljon aivan uusia asioita. En tietenkään voi kertoa äänestäjilleni mitä niistä ajattelen. Mutta voin avata hiukan sitä, miten ajattelen.

Myönteisesti sanottuna, tapani tehdä vaalityötä on kovasti itseni näköinen. Toimintatapani poikkeavat hieman siitä mitä pidetään tavallisena. En tietenkään tuomitse ketään joka tekee perinteistä, rehellistä kampanjaa. Se ei ole minun tapani, vaan sovellan vain itseeni vieläkin korkeampia ihanteita kuin mitä toivon muissa näkeväni. Jos vain tulen epäsovinnaisuuteni kanssa toimeen, minulle ei tule vaalienjälkeistä krapulaa jossa sliipatun poliitikko-minän alta paljastuu vähän periaatteiltaan nuhrautunut sama vanha Saara.

PS. Ennakkoäänestys alkaa tänään. Äänestää voi missä tahansa ennakkoäänestyspaikassa. Joten henkilöllisyystodistus taskuun ja äänestämään! Minulle voi antaa tukensa piirtämällä lippuun numeron 276.

posted under |

0 kommenttia:

Uudempi teksti Vanhempi viesti Etusivu

Blogiluettelo

Kirjoittajasta

Oma valokuva
Saara R
Filosofi Saara Reimanin ylimääräisten ajatusten mausoleumi. Ajatuksia on jo aika paljon, aika monista aiheista. Palaute blogista: saara.j.reiman@gmail.com
Tarkastele profiilia

Blog Archive

Hae tästä blogista

Followers


Recent Comments