Kaupunkilaisen yksinkertaistajan onnea

Sain sähköpostia, joka inspiroi minut miettimään, mitä hyvää kaupunkiympäristö tarjoaa yksinkertaistajalle. "Maalla vai kaupungissa?" on ikuisuuskysymys, sillä molemmilla ympäristöillä on tarjota leppoistajalle sekä omat hyvät puolensa että haasteensa. Onneksi yksinkertaisia, kohtuullisia elämäntapoja on yhtä monta kuin yksinkertaisuutta tavoittelevia ihmisiäkin. Tämä listakin on siis hyvin henkilökohtainen, ja kertoo vähintään yhtä paljon kirjoittajastaan kuin objektiivisesta todellisuudesta. 


*kerrostalojen roskakatokset

Jätteiden lajittelu on ikuinen murheenkryynini ja kehityskohteeni jossa takapakit ovat tulleet yhtä tutuiksi kuin edistysaskeleet. Kaipaan kovasti kerrostaloyhtiön roskakatosta jonne erilaiset jätteet voisi vain käydä tiputtamassa, ja kävelyetäisyydellä olevia kierrätyspisteitä. Erityisesti kaipaan sitä että biojätteestä huolehtiminen tarkoittaisi vain kahta roskista keittiössä ja biojätepussin kiikuttamista oikeaan roskikseen.

*kirpputorit

Kun kirpputoreja on paljon ja niihin pääsee yhtä näppärästi kuin muihinkin kauppoihin, niissä tulee myös käytyä. Meille on ostettu viime vuosina paljon sellaista uutta jonka olisi löytänyt käytettynä kirpputoreiltakin, jos vain kirpputorille oltaisiin onnistuttu lähtemään säännöllisesti. 

*monipuoliset palvelut

Turhien houkutusten vastapainona isosta kaupungista löytyy myös yksinkertaistajalle tarpeellisia palveluita, kuten erilaisia korjaamoja. Kaikki kauppojen houkutukset ovat toki maalaistenkin ulottuvilla netin kautta, mutta esimerkiksi neulelangan ostaminen oikeasta kaupasta on paljon hauskempaa kuin nettishoppailu. Myös monien perinnetaitojen harrastaminen sujuu kaupunkilaiselta vähintään yhtä hyvin kuin maalaisilta työväenopistojen laajan kurssitarjonnan siivittämänä.

*monikulttuurisuus

Isoissa kaupungeissa on totuttu näkemään monenlaisia menijöitä, ja esimerkiksi maalaismekko herättää  paljon vähemmän huomiota kaupungissa. Vaikka kuinka puhun erottuvasta yksinkertaisuudesta, suoranaisen tuijottelun kohteena oleminen ei ole minusta kovin kivaa. Pienemmässä paikassa ihmiset ovat ihastuttavan maalaishenkisiä, mutta toisaalta vähempikin erilaisuus herättää kummastusta ja ennakkoluulojakin.

*luomu- ja pientuottajien tuotteet

Meillä kasvatetaan ja haetaan metsästä itse kaikenlaista hyvää, mutta sen vastapainona on että muut ruuat tulee ostettua lähinnä perusmarkettien perusvalikoimista. Luomu- ja lähiruokaa on täälläkin periaattessa saatavilla, mutta käytännössä markettien valikoimiin kuulumattomia tuotteita tulee ostettua vain harvoin sillä niiden hankkiminen on paljon vaivalloisempaa kuin pistäytyminen kulkureitin varrella olevaan kauppahalliin tai maatilatorille. Luomujoulukinkun metsästys on jokavuotinen jännitysnäytelmä joka alkaa yleensä jo marraskuun puolella.

*vähemmän raadantaa

Tilava tupa, perunamaa ja metsä lyhyen matkan päässä tarjoavat loputtomasti mahdollisuuksia tehdä kaikkea mistä yksinkertaistajat unelmoivat. Vain aikaa ei ole koskaan riittävästi. Puutarhan työt on tehtävä ajallaan, ja niitä on paljon. Samoin suunnitelmat ovat aina suuria mutta niiden käytännön toteutuminen on ihmeen hidasta. Kaupungissa yksinkertaistaminen on paljon pieniä tekoja, mutta työhulluuskohtauksia ei tarvita. Unelmatkin pysyvät helpommin kohtuullisen kokoisina. Sekin on yksi kohtuullisuuden muoto.

*vähemmän tavaraa

Maalaisversio yksinkertaistamisesta sisältää paljon itse tekemistä ja kotona puuhastelua. Hauskaahan se on, mutta aktiviteetteihin tarvitaan paljon tilaa ja tavaraakin. Kaupunkilaiset voivat hyödyntää kodin ulkopuolisia palveluita. Silloin kodin voi pitää rauhallisena ja karsia tavaran määrää. Juuri nyt keittiössäni ison pöydän ovat täyttäneet tekeytymässä olevat siideripullot, sen ikkunanedustan ovat valloittaneet kypsyvät vihannekset ja lattialla mellastaa kiipeilystä ja pahanteosta innostunut kaninpoika. Hellan vieressä on epämääräinen pino josta löytyy halkoja ja poltettavia jätteitä. Kokonaisuus näyttää kaikkea muuta kuin seesteisen yksinkertaiselta.


Jokaisessa ympäristössä ja elämäntilanteessa on omat haasteensa, eikä täydellistä ole missään. Perusmahdollisuudet elää valtakulttuuria kohtuullisemmin, leppoisammin ja terveellisemmin ovat kuitenkin tarjolla sekä maalla että kaupungissa.

0 kommenttia:

Uudempi teksti Vanhempi viesti Etusivu

Blogiluettelo

Kirjoittajasta

Oma valokuva
Saara R
Filosofi Saara Reimanin ylimääräisten ajatusten mausoleumi. Ajatuksia on jo aika paljon, aika monista aiheista. Palaute blogista: saara.j.reiman@gmail.com
Tarkastele profiilia

Blog Archive

Hae tästä blogista

Followers


Recent Comments