Saako tätä edes myydä?


Jatkamme kohisevalla linjalla vielä (ainakin) tämän postauksen verran. Nyt Prismassa ja monessa muussakin kaupassa on myynnissä Gerard van Aardwegin kirja Erilainen? Homoseksuaalisuuden itseterapia. jossa kerrotaan ettei homoseksuaalisuus ole synnynnäistä vaan parannettavissa terapoimalla. Kulutusjuhlassa kerrotaan, että tapaus on jo innoittanut tiedostavia ihmisiä Prisma-boikottiin.


Kirjat ovat kirjoja. Monet niistä ovat täynnä soopaa, ja kieltämättä Aardwegin hengentuote vaikuttaa kuuluvan tähän kategoriaan . Soopaa vastaan taistellaan käsittääkseni kuitenkin argumentoinnin ja valistuksen keinoin, ei pystyttämällä kirjarovioita tai pyrkimällä painostamaan kauppoja pitämään valikoimansa ketään ärsyttämättöminä. Mikä edes kelpaisi ärsyttämättömyyden kriteeriksi? Millä tahansa kriteerillä, esimerkiksi länsimaisen sivilisaation peruskirjallisuuteen kuuluva raamattu joutaisi roviolle. Katsokaa vaikka täältä, millaista kamaa sieltäkin löytyy. Vai pelastammeko raamatun, jonka tuntemuksesta on kieltämättä maailmassamme hyötyä jokseenkin jokaiselle, vetoamalla sen asemaan? Siinä tapauksessa sensuurin hampaisiin joutuvat todennäköisimmin ajatukset jotka ovat uusia, marginaalisia tai Valtakulttuuria liian purevasti arvostelevia. Sellaisista yhteiskunnista esimerkiksi filosofit ovat perinteisesti lähteneet käpälämäkeen. Vai vaatisimmeko totuudellisuutta? Se kutistuisi aika äkkiä vilpittömyyden vaatimukseksi- ja vilpittömyyttä on vaikea objektiivisesti todentaa ja mitata. Vai polttaisimmeko reippaasti kaikki kirjat joiden sisältö on todettu vanhentuneeksi, puolueelliseksi tai syrjäytettyä paradigmaa edustavaksi? 

Tämä tie on jo länsimaisen sivilisaation historiassa koluttu ja huonoksi havaittu. Rohkenenpa kuitenkin väittää, että asiamme eivät ole hyvin siinä vaiheessa kun kirjakaupat eivät uskalla ottaa valikoimiinsa roskakirjallisuutta boikottien pelossa, vaan vasta sitten kun valistus on edennyt niin pitkälle että ihmiset osaavat valita itselleen parempaa luettavaa vaikka huonoakin olisi tarjolla. Haluatko edistää seksuaalista tasa-arvoa? Jätä Aardwegin kirja ostamatta. Opettele argumentoimaan tasa-arvon puolesta ja puutu syrjintään jos havaitset sitä ympäristössäsi. Liity vaikka SETA:an. Mutta jätetään kirjaroviot ja painostamiset pimeälle keskiajalle jonne ne kuuluvat.


posted under , , |

6 kommenttia:

eetu kirjoitti...

Hmm. Breivikin motiiveja ei saisi kertoa julkisuudessa, mutta homoutta sairaudeksi väittävän kirjan myymisessä ei ole mitään vikaa. Avaisitko tätä vähän?

Saara kirjoitti...

Kiva että kysyit, yritän avata.

Käsittääkseni kysymyksessä ovat kaksi ihan eri asiaa. Breivik on terroristi. Terroriteon keskeisiin motiiveihin kuuluu julkisuuden maksimointi. Hän toivoo saavansa ajatuksilleen julkisuutta ja herättävänsä yhteiskunnassa pelkoa. Minusta terroristien ei pitäisi saada haluamaansa. Massamurhaajan ajatuksista ei saisi tehdä merkittävää tai asiantuntijoiden kommentaarien arvoisia. Siksi median ei mielestäni pitäisi tehdä terroristeista superjulkkiksia ja revitellä hirmuteoilla.

Homoutta sairaudeksi väittävän kirjan myyminen tulee mielestäni sallia (joskaan en suosittele ketään tuhlaamaan siihen rahojaan), koska muu olisi sensuuria. Jos haet täältä Leena Rauhalaa, löydät postaukseni toisesta sensuuriyrityksestä. Lisäksi huomauttaisin, että homokirjallisuus kärsi aika kauan sensuurista. Sensuuria ovat käyttäneet kautta historian monet jotka ovat olleet varmoja siitä että sensuroitava materiaali on moraalisesti tuomittavaa ja että heidän arvonsa ovat olleet oikeat. Tämän ajatusmallin seuraukset ovat olleet varsin kaameat. Sensuuri ja kirjojen kieltäminen ovat mielestäni niin huonoja keinoja ettei niitä pitäisi käyttää parhaistakaan syistä.

Sitä paitsi typerät ajatukset ansaitsevat päätyä julkisuuteen jossa ne voidaan riipiä palasiksi ja tehdä asianmukaisen naurunalaisiksi. On myös hyvä, että yhteiskunnan epäkohdat -kuten se että elämme maassa jossa kustantaja on sitä mieltä että Aardwegin kirja tulee myymään niin hyvin että se kannattaa kääntää ja julkaista- tulevat päivänvaloon. Sen sijaan, jos huonot ajatukset painetaan maan alle pakolla, ne voivat levitä siellä ja saada samalla "kielletyn totuuden" houkuttelevan maun. Tiede ja etiikka kertovat meille, ettei homous ole sairaus eikä sitä siten voi eikä tarvitse puoskaroida. Voimme siis vastustaa änkyröitä argumentoimalla paremmin. Se on raskasta, mutta se on se kestävää edistystä lopulta tuottava keino. Täytyy myös muistaa, ettei meistä tee hyviä ihmisiä se että meillä on hienot arvot, vaan myös keinojen joita käytämme niiden puolustamiseen täytyy olla moraalisesti kiitettäviä.
Miksi siis turvautuisimme sensuurin kaltaiseen moneen kertaan kelvottomaksi todettuun keinoon?

eetu kirjoitti...

Me varmaan ymmärretään vähän eri tavalla näiden kahden asian välinen suhde. Ensinnäkin minusta pelkästään ajatuksista kertominen ei tee niistä merkittäviä, oli sitten kyseessä massamurhaaja tai asiantuntijana esiintyvä puoskari. Eikö massamurhaajankin typerät ajatukset ansaitse päätyä julkisuuteen, jossa ne "voidaan riipiä palasiksi ja tehdä asianmukaisen naurunalaisiksi". Oudoksun sitä, että niistä pitäisi vaieta, koska tekijä on tappanut ihmisiä. Toki hänellä oli poliittinen motiivi ja näin maallikon näkökulmasta terrorismin määritelmä saattaa hyvinkin täyttyä. Mutta tässähän jo analysoidaan hänen motiiviaan. Me tiedämme, että kyseessä ei ollut koulu-/työpaikkakiusatun kostontapainen riehuminen (USA:ssa on joskus kai käytetty ilmausta "going postal", jolla on viitattu erääseen postityöntekijään, joka meni ampumaan ihmisiä työpaikalleen). Minusta se on tärkeä tieto. Ja sitä paitsi, minusta on hyvinkin todennäköistä, että ennemmin Breivikin ajatukset voivat maan alla levitä ja saada sen kielletyn hedelmän houkuttelevan maun, jos ne sinne painetaan eikä kukaan niistä julkisesti puhu tai ainakaan niitä arvostele.

Mitä taas Aardwegin kirjaan tulee: mä ehkä saivartelen nyt, tai sitten olen ymmärtänyt ihan väärin, mutta eikös siinä vaatimukset tai siis oikeastaan boikotti-ilmoitus kohdistunut tiettyyn verkkokauppaan? Jotenkin koen, että sensuuri tarkoittaisi koko julkaisun poistamista markkinoilta tms. Myönnän, en ole jaksanut etsiskellä kyseistä teosta muista kirja- tai verkkokaupoista, mutta luultavasti sitä löytyy muualtakin, ainakin kustantajalta. Tämäntyyppinen "en enää osta teiltä mitään, jos teillä on tätä myynnissä" eli jaloillaan äänestäminen ei aivan sille tasolle yllä. On toki hyvä, että ihmiset ovat näin aktiivisia ja tuovat epäkohtinaan pitämiään asioita julkisuuteen ja ärähtävät, jos kauppa toimii heidän mielestään epäeettisesti. Ainakin joskus oli Halosen boikottiviritelmä turkisten takia ja mäkkäri ja Nestlekin on aina välillä jonkun boikotissa. Itse olen huomannut vältteleväni apteekkia, jossa on homeopatiaosasto. Toisaalta, jos jotkut boikotoisivat samaista verkkokauppaa sen takia, että siellä on vaikkapa evoluutiota käsitteleviä kirjoja myynnissä, se olisi minusta vain hassua.

Se mua tossa postauksessa alunperin häiritsikin, musta oli vähän ristiriitaista ajatella, että täydellinen sensuuri on tietyissä tapauksissa ok, mutta tietyn kaupan boikotti toisessa tapauksessa on jo sellaista sensuuria, jota ei voi hyväksyä.

Saara kirjoitti...

Ei, pelkästään ajatuksista kertominen ei tee niistä merkittäviä...yritän sanoa toisella tavalla: Breivik teki terroriteon osittain saadakseen ajatuksilleen kansainvälistä julkisuutta. Siis Breivikin ajatusten laaja esitteleminen _Breivikin ajatuksina_ on käsittääkseni terroristin palkitsemista. Olet kyllä minusta oikeassa siinä, että sinänsä ko. ajatukset ansaitsevat tulla käsitellyiksi siinä missä muutkin henkiset oksennukset. Ongelma ei ehkä olekaan se, tuodaanko ajatukset julkisuuteen vaiko ei, vai se miten ne esitetään. Voisiko ääriajatukset käsitellä ja kumota jotenkin anonyymisti siten ettei niitä yhdistettäisi terroristiin?

En ole tuota Aardwegin tapausta enää tarkemmin seurannut, mutta boikotti tosiaan kohdistui tiettyyn kauppaan. Onko siis järkevää tai oikeudenmukaista boikotoida vain yhtä kauppaa ja antaa toisten myydä samaa kirjaa kaikessa rauhassa täysin satunnaisen syyn takia (joku bongasi kirjan tietyssä kaupassa)? Minusta ei ole, vaan tasapuolista olisi boikotoida kaikkia kirjaa myyviä, ja se olisi sensuuria...Minusta hyvä menetelmä kritisoida epäeettistä toimintaa ei ole toimia itse epäeettisesti.

En ole sitä mieltä että täydellinen sensuuri olisi jossain tapauksessa ok, vaan vain sitä mieltä että terroristeja ei saa palkita.
Sensuuri ei mielestäni ole koskaan hyväksyttävää. Pitäisi siis keksiä, miten nostaa terrorismin takana olevien ideologioiden tyyppisiä aiheita yhteiskunnalliseen keskusteluun, mutta kuitenkin siten ettei terrorismista tule toimivaa (vaikka miten paheksuttua) keinoa oman ideologian tunnetuksi tekemiseen. Epäilen, ettei paheksunta terroristeja häiritse vaan ainoastaan se jos terrorismi ei toimi.

Ehkä olin kirjoittanut jotenkin epäselvästi...hyvä että pyysit selvennystä! :)

eetu kirjoitti...

Kiitos selvennyksestä! Virkistävää, kun kerrankin ei voi olla varauksettomasti kanssasi samaa mieltä ;)

Boikotointihan yleensä kohdistuu juuri siihen tai niihin kauppoihin, mitä itse käyttää. Nykyään eri kauppojen valikoimat on itse asiassa niin laajat, että pelkästään niiden täydellinen tutkiminen veisi kohtuuttomasti aikaa. Sattumanvaraistahan se on, muttei välttämättä tarkoituksellista epätasapuolisuuutta. Mielestäni siitä on kuitenkin hyvin pitkä matka varsinaiseen sensuuriin, vaikka toki tarpeeksi ison tai äänekkään joukon boikotti voi vaikuttaakin yksittäisen kauppiaan valikoimiin. Olen myös vähän eri linjoilla siitä, että Aardwegin kirjassa olisi kyse vain mielipiteistä, koska se on olevinaan lääketieteellinen, ihmisten "hoitamiseen" tarkoitettu opas, jonka oppeja noudattamalla voidaan saada aikaan paljon kärsimystä. Voipi olla, että kuluttajaboikotin sijaan oikeampi menettely olisikin tehdä kirjasta ilmoitus Valviralle (joka on muuten ainakin yleisenä kannanottona todennut, ettei vaihtoehtohoitoja antava terveydenhuollon ammattilainen saa markkinoida niitä terveydenhuollon ammattilaisen ominaisuudessa. Ei siitä kauan ole, kun julkisuudessa oli juttua sairaanhoitajista, jotka markkinoivat ja vetivät homojen eheytyskursseja). En sitten tiedä, miten Valvira asiaan suhtautuisi, kirjailija on nimestä päätellen hollantilainen tms, kustantamo on ruotsalainen ja ehkäpä jossakin kirjan alku- tai loppusanoissa on vastuuvapauslauseke...

Yksityisessä elämässä joutuu harvemmin punnitsemaan eri ihmisoikeuksien välillä, joista sananvapaus on tietysti yksi tärkeimmistä. Toisaalta, vaikka homoseksuaalien oikeus olla vapaasti oma itsensä ilman häirintää on vielä vähän lapsipuolen asemassa ainakin täällä, ja toki osassa muutakin Eurooppaa, on sitä kuitenkin pidettävä yhtä vahvana ihmisoikeutena kuin uskonnonvapautta. Viittaat tuolla wicca-kirjan sensurointikohuun, mikä on mielenkiintoinen rinnastus, koska ko. kirjassa ei käsittääkseni määritelty wiccalaisuutta neurologiseksi häiriöksi eikä esitelty "terapioita" ja muita keinoja, joilla wiccalaisten läheiset, terveydenhuoltohenkilöt ja muut, jotka wiccalaisia kohtaavat, voisivat heitä wiccalaisuudesta parantaa.

Saara kirjoitti...

Niin, boikotti on kuitenkin olemukseltaan painostuskeino. Miksi boikotoida, jos uskoo ettei sillä ole mitään merkitystä? Jos taas pitää boikottia tehokkaana vaikutuskeinona (niin tehokkaana että vaivautuminen kannattaa), on mielestäni moraalisesti velvollinen siihen että boikotoi oikeudenmukaisesti. Etiikan kannalta katsottuna on eri asia, jättääkö jotakin kirjaa myyvää liikettä boikotoimatta vahingossa vaikka siksi ettei tiedä eikä olisi kohtuullisella vaivannäöllä voinut saada selville että kirjaa myydään ko. liikkeessä, vaiko siksi että on välinpitämätön. Boikotti voi myös käytännössä kohdistua vain yhteen liikkeeseen (jos asioi normaalisti vain siellä), mutta minusta on väärin nostaa vain tämä yksi liike boikotontikohteeksi ja jättää muut huomioimatta tästä syystä -emmehän me kaikki asioi samassa kaupassa. Jos tässä vaiheessa huomataan että touhu menee mahdottomaksi (esim. ettemme voi asioida yhdessäkään valtakunnan kirjakaupassa), on pääteltävä että boikotointi ei ole ehkä paras keino tähän hätään.

Minusta boikotoiminen on hyvä kansalaisvaikuttamisen keino, mutta sitäkin pitää käyttää oikeudenmukaisesti ja tehokkaasti. Jos se ei näytä onnistuvan, pitäisi keksiä jotakin muuta. Valviralle ilmoittaminen on hyvä idea, ja voisi sopia tähän tapaukseen boikotointia paremmin.
Mulla on sellainen hämärä käsitys, etteivät vastuuvapauslausekkeet vapauta täydellisesti juridisesta vastuusta, vaikka niitä sinne tänne liimailevat niin kovasti toivovatkin. Riippuen kirjan sisällöstä, voisi kenties miettiä sitäkin, syyllistyykö kustantaja kiihottamiseen kansanryhmää vastaan. Homojen oikeus vapauteen syrjinnästä on lain suojaama oikeus. Laki ja valistus ovat minusta hyviä keinoja vastustaa huonoja ja vahingollisia kirjoja, tunteenomainen boikotointi jonka keskeinen teho on boikotoijan pahan olon ilmaisu, ei.

Se ettei Aardwegin kirjassa ole kysymys pelkästään mielipiteistä, on ymmärtääkseni epäolennaista. Harvemmin halutaan sensuroida asioita jotka ovat helposti ohitettavissa "pelkkinä mielipiteinä" (muistetaan Galileita...) Entä, jos sensuroimme Aardwegin, olemmeko epäoikeudenmukaisia jos emme sensuroi vaikkapa änkyräuskovaisten sanomisia laajalti? Hekin ovat kuuluisia puheista jotka ovat totuudenvastaisia, vääristeleviä ja usein erinäisiä kansanryhmiä syrjiviä...

Suurin ongelma mielestäni ei ole se että tällainen kirja julkaistaan, vaan se että kustantaja arvioi sillä olevan kysyntää. Kysyntähän voi johtua vain valistuksen puutteesta ja asenneongelmista...
Minusta on hyvä että nämäkin tulevat esiin, sillä se motivoi jatkaman työskentelyä paremman yhteiskunnan puolesta.

Uudempi teksti Vanhempi viesti Etusivu

Blogiluettelo

Kirjoittajasta

Oma valokuva
Saara R
Filosofi Saara Reimanin ylimääräisten ajatusten mausoleumi. Ajatuksia on jo aika paljon, aika monista aiheista. Palaute blogista: saara.j.reiman@gmail.com
Tarkastele profiilia

Blog Archive

Hae tästä blogista

Followers


Recent Comments