Kevään suuri muotinumero 2012: tuhannen päreinä-painos

Meillä sekä malli, kuvaaja että kamera ovat eriasteisesti ihan päreinä, joten postaus on poikkeuksellisesti kuvitettu kaupallisilla kuvilla joiden julkaisemiseen olen saanut luvan ao. yrityksiltä.  Yleisesti ottaen en ympäristöeetikkona kannusta ketään ostamaan mitään, mutta jos nyt jotakin joskus tekee mieli ostaa (ja tuhannen päreinä olevalle kansanosalle emme sellaisesta nipota), nämä firmat ovat tietääkseni siitä eettisemmästä päästä. Photo credits and copyrights (in order of appearance): Aab UK, Bodyartforms.com, Shukr

Kevätmallistot hyökyvät kauppoihin. Missään ei kuitenkaan tänäkään vuonna esitellä vaatteita jotka olisivat mukavia tai kauniita sellaisten ihmisten päällä jotka ovat ihan tuhannen päreinä sairauden tai muun vamman takia. Päätin sitten tarttua toimeen itse. Tuokoon tämä postaus ripauksen iloa ja inspiraatiota kaikkien vaivaisten ja toipilaiden kevääseen!


Kun luottovaatteidenkin mukavuus pettää, pehmoinen trikooabaya toimii yhä. Se on mukavuusvaate aivan omassa luokassaan. Abayassa voi lepäillä sohvalla kuin yöpaidassa. Yöpaidasta abaya eroaa siinä että yhdistämällä siihen villatakin tai jakun ja parit asusteet, asusta saa hyvinkin kauniin ja edustavan. Loistojuttu, jos sairasvuoteelta pitää jostain syystä raahautua ihmisten ilmoille niin kuin pidempään sairastavien usein pitää. Aiemmin oma ohut trikooabayani on palvellut minua muun muassa Teksasin-retken matkustusasuna ja oli siinäkin virassa nappivalinta. Minusta abaya sopii jokaisen vaatekaappiin rankkojen aikojen varalta. Brittiläisen Aabin luomukset miellyttävät omaa silmääni kovasti, esimerkiksi tämän kevätkokoelmassa esitelty Mulberry Pinky Beige –abaya kelpaisi vaatekaappiini vaikka heti. (ETA: nyt se näyttäisi olevan loppuunmyyty, mutta tummanruskea versio löytyy vielä.)



Kun olo on kurja, mukavuus on vaatteiden tärkein ominaisuus. Toiseksi tärkeintä on, että ne nostavat mielialaa ja paikkaavat kovia kokenutta kehonkuvaa. Vakavampi sairastuminen kun koettelee kehon lisäksi myös mieltä. Itse olen ajatellut käyttää kaikki tilaisuudet laittautua erityisen kauniiksi siihen asti kunnes tunnen taas viihtyväni nahoissani. Haluan tuntea kovia kokeneen kehoni taas pian kodikkaaksi paikaksi jossa on mukava elää. Haluan katsoa välillä peiliin tuntien muutakin kuin surullista myötätuntoa. Siihen ei vanhaan mukavaan t-paitaan pukeutumalla päästä (vaikka esimerkiksi jättiläiskalmari-paidassani onkin asennetta). Huononakin päivänä jaksaa valita abayan tai yöpaidan kaveriksi edes nätin korun. Käytännöllisyydestäkään ei  aina tarvitse piitata, jos kaikki pukeutumiseen tavallisesti vaikuttavat työt talossa ja tarhassa ovat kiellettyjen listalla. Itse en käytä paljon koruja, mutta juhlissa ja hätätilanteissa pidän etenkin kauniista korvakoruista. Sellaisista kuin vaikkapa nämä:


 Pyrex glass squids sävyssä Solar Passion: Glass Heart Studios/ Bodyartforms.com


Bone asana design, Tawapa/ Bodyartforms.com

Nämä korvikset ovat siis tavallista isompiin korvisreikiin tarkoitettuja koruja jollaisia itse käytän. Myös tavalliset toimivat varmasti ihan hyvin.

Sairasloman päättyminen ei tarkoita paranemisen päättymistä. Vuodelevon ja pahoinvoinnin alaspainama kunto täytyy saada nousemaan, ennen kuin vointia voi taas kutsua normaaliksi. Kolmas kevään muodin teema tuhannen päreinä olevien seurapiireissä onkin sporttisuus. Itse olen päättänyt ainakin ottaa tavoitteekseni osallistumisen tämänvuotiseen Lohjan Kevätviuhahdukseen. Päätin, että tänä vuonna en välitä yhtään vaikka köpöttelisin maaliin koko joukon viimeisenä. Se että seitsemän kilometrin lenkki ylipäätään onnistuisi toukokuun kolmannella viikolla on varsin kova tavoite, kun lähtötilanne on mikä on. Kevääseen heräilevässä Virkkalassa lenkkeileminen on tietysti jo sinällään kivaa, mutta kauniista treeniasusta voi myös olla iloa. Omissa lenkkivarusteissani on tietysti islamilaista eleganssia. Lohtuostoskoriini pääsikin tämä ihastuttava keväinen huppari suosikkiputiikistani Shukrilta. Näyttää hyvältä myös perusverkkareiden kanssa.



Shukr Cotton Jersey Hoodie, värinä Rose smoke

posted under |

2 kommenttia:

Marja Leena kirjoitti...

Vau!! Hieno postaus, vaatteista tulee tosiaan ongelma kun pitkään sairastaa. Olen itse alkanut inhota näitä kulahtaneita vetimiä, joihin olen pukeutunut koko talven. Useimmiten mustaa tai harmaata tai muuta tylsää. Olet onnistunut siinä, missä itse en eli sairastamaan tyylikkäänä ;)

Saara kirjoitti...

Kiitos! No, minulla kyllä oli apua siinä että puolet vaatekaapista oli jo valmiiksi varsin sairastamisystävällistä. Mustasta ja harmaastakin olen pyristellyt eroon jo monen vuoden ajan huomattuani että minulla ne eivät vain ilmaise ankeaa mielialaa vaan lisäävät sitä. :)

Uudempi teksti Vanhempi viesti Etusivu

Blogiluettelo

Kirjoittajasta

Oma valokuva
Saara R
Filosofi Saara Reimanin ylimääräisten ajatusten mausoleumi. Ajatuksia on jo aika paljon, aika monista aiheista. Palaute blogista: saara.j.reiman@gmail.com
Tarkastele profiilia

Blog Archive

Hae tästä blogista

Followers


Recent Comments