Yksinkertaistajaa on vaikea viherpestä

Energiansäästölamppujen paljon hypetetty ympäristöystävällisyys on alkanut ihmetyttää yleisemminkin. Meillähän ei energiansäästölamppuja ole paljon näkynyt: en ihan ymmärtänyt, mikä ongelma lämmön karkaaminen lampuista on maassa jossa pimeänä vuodenaikana on myös lämmityskausi. Jotenkin ongelmajätteiksi luokiteltavat pienoisloistelamput eivät kuulostaneet ihan onnistuneelta ratkaisulta pulmaan. Ja periaatteeni on suhtautua epäluulolla kaikkeen mitä ei ymmärrä täysin selkeästi (kiitos, Descartes!)
Sitten ovat nämä pienemmät arkiset draamat, kuten SIGG-juomapullot joita myytiin ekokaupoissa ja joista tarkemmassa tutkimuksessa ekoksi paljastui lähinnä printti. Yksinkertaistajat huomasivat näidenkin olemassaolon jälkijunassa, kun omassa laukussa kulki uudelleentäytetty puolen litran kokispullo. Ei ihan niin tyylikästä, mutta toimivaa. Viimeisin tutkaani päätynyt synteettiseltä mäntymetsäaromilta tuoksuva idea ovat Suomela-lehden numerossa 1/2012 esitellyt pöytäpuutarhat. Satasia maksavassa tyylikkäässä pöytäpuutarhassa voi kasvattaa talvella vihreää. Valaistuksen ja altakastelun lisäksi teknisimmissä malleissa on oikein mikroprosessori josta voi seurata kasvien päivittäistä ravinnon, veden ja valon kulutusta. Joo. Minullakin pöytäpuutarha pukkaa iloisesti krassia. Tosin ”puutarhani” näyttää epäilyttävästi eteläikkunalle sijoitetulta keraamiselta uunivuoalta, ja kasvien päivittäistä hyvinvointia joutuu seuraamaan katsomalla niitä kasveja ja miettimällä, kasvavatko ne iloisesti vai näyttävätkö jotenkin nuukahtaneilta. Kovien pakkasten aikaan tietysti on pieniä hankaluuksia, kun ollaan vanhassa ja vetoisassa talossa. Niitäkään en ole ratkaissut lyömällä satasia tiskiin, vaan keskittymällä keskitalvella joka tapauksessa lyhytikäisiksi jäävien versojen idättelyyn. Lämpöä ja hellyyttä kaipaavia basilikoja joutaa kasvattelemaan sitten kevään korvalla.

Jokuhan näitäkin ostaa, siitä olen varma. Jos ympäristöystävällisyys ymmärretään kulutustyylinä, on viherpesulta välttyminen vaikeaa. Tuotantoketjut ovat pitkiä ja hämäriä, ja tuotteista on usein saatavana sen verran informaatiota kuin mainostaja suvaitsee kertoa, enemmän tai vähemmän todellisia sertifikaattileimoja (suosikkini näistä on Chiquitan banaanien sammakkomerkki. Yrittää pitää, vaikka viereisessä korissa on reilun kaupan luomubanaaneja) ja vihreisiin tunteisiin vetoavaa mainontaa. Usein limenvihreän värin määrä korreloi aika suoraan härskiyden määrän kanssa. Tässä onkin taas yksi kelpo syy suhtautua pienellä epäluulolla markkinoille tulviviin vihreisiin tuotteisiin ja ryhtyä vihreän kuluttamisen sijaan yksinkertaistamaan.

Vihreästä shoppailusta kiinnostuneet, tiedostaviksi itsensä kuvittelevat kuluttajat, ovat houkutteleva kohderyhmä. Yksinkertaistajat ja nuukailijat sen sijaan eivät kiinnosta ketään. Meitä eivät houkuttele uudet vihreät innovaatiot niin kauan kuin nurkissa pyörivät vanhat innovaatiot toimivat vielä hyvin. Me käytämme loppuun emmekä etsi uusinta, kallista ja suuriäänisesti vihreimmäksi mainostettua vaihtoehtoa vaan mietimme, mitä tarvitsemme ja miten tarpeen saa tyydytettyä mahdollisimman yksinkertaisesti. Tarvitsen siis vesipulloa. Onko yksinkertaisempaa käydä ostamassa kallis ja kiiltävä merkkipullo, vai napata lähikaupasta vissypullo ja käyttää sitä uudelleen niin kauan kuin se pysyy hyvässä kunnossa? Vaikean, monimutkaisen kuluttamisen maailmassa kysymys ”mikä on yksinkertaista, mikä on vaatimatonta?” on yhä helppo esittää ja helppo vastata. Kokemusteni mukaan sen ohjaamana toimiminen johtaa hyviin tuloksiin vähintään yhtä usein kuin salapoliisityö ja kalliiden ekobrändien kuluttaminen. Jos avuksi ottaa vielä pari muuta ohjenuoraa, kuten ”osta luomua silloin kun se ei ole kohtuuttoman kallista” ja ”käytä loppuun se minkä jo omistat”, päästään hyvinkin pitkälle vihreyden tiellä.

0 kommenttia:

Uudempi teksti Vanhempi viesti Etusivu

Blogiluettelo

Kirjoittajasta

Oma valokuva
Saara R
Filosofi Saara Reimanin ylimääräisten ajatusten mausoleumi. Ajatuksia on jo aika paljon, aika monista aiheista. Palaute blogista: saara.j.reiman@gmail.com
Tarkastele profiilia

Blog Archive

Hae tästä blogista

Followers


Recent Comments