Minun vaalimatematiikkaani

En ole kovin hyvä laskemaan, joten vaalimatematiikkani on yksinkertaista. Maailmassani on kolme konkreettista hyvää asiaa jotka poliitikosta voi sanoa. Yksi: että hän on järkevä ja sivistynyt. Kaksi: että hän on rauhan ihminen. Kolme: että hän pistää itsensä täysillä likoon. Presidenttivaalien toisella kierroksella on nyt ehdokkaana Pekka Haavisto, josta voin sanoa kaikki kolme asiaa. Näyttää siltä, että ihmiset koko puoluekentän laajuudelta ovat huomanneet saman ja ajattelevat minun tapaani, että jos presidentiksi ei voi saada täsmälleen omia arvoja vastaavaa henkilöä, seuraavaksi paras vaihtoehto on tehdä presidentti ihmisestä joka kykenee yhdistämään kansan ja tulemaan toimeen myös eri tavalla ajattelevien kanssa. Politiikassa kaikki pelaavat, mutta harvoin pelityyli on ollut korkealla tasolla näin kaunista katsottavaa. 

Suomi on viimeisen viidentoista vuoden ajan jakautunut monin tavoin: menestyjiin ja häviäjiin, konservatiiveihin ja edistyksellisiin, kaupunkilaisiin ja maakuntien väkeen. Tarvitseeko Suomi tässä tilanteessa ihmistä joka edustaa tiettyjä –mitä tahansa – arvoja, vai ihmistä jossa on potentiaalia yhdistää kansaa ja perustaa kiihkottoman, ystävällisen ja ratkaisuja etsivän yhteiskunnallisen keskustelun ilmapiiri?  Tarvitseeko Suomi ihmistä joka varoo ärsyttämästä ketään, vai ihmistä jolle mahdolliset ärsytykset eivät ole ongelma koska hän osaa selvitellä ristiriitoja rauhanomaisesti?

Haavisto ei ole perinteinen suomalainen poliitikko. Hän ei provosoidu, kätke kehuihinsa pieniä piikkejä, ei syyttele eikä puhu päälle. Hän on marssinut vaaliväittelyjen läpi pitäen tiukasti kiinni uskostaan siihen että hyvällä pärjää. Kohteliaisuudella pärjää. Rauhallisuudella ja kärsivällisyydellä pärjää. Muita kuuntelemalla ja etsimällä vastustajistakin hyvää pärjää. Asiantuntemuksella pärjää ja inhimillisyys riittää. Ei tarvitse taistella voidakseen valloittaa. Minusta olisi tavattoman rohkaisevaa, jos Suomen kansa palkitsisi tämän uskon myös toisella kierroksella.

Minulla ja Haavistolla on osittain erilaiset arvot, enkä epäile yhtään sitä etteivätkö minun arvoni olisi paremmat. Mutta yhden asian olen oppinut luoviessani filosofien väittelyntäyteisessä maailmassa. Olen oppinut, etteivät parhaatkaan arvot ole kaikki kaikessa, vaan että viime kädessä tärkeintä on, millaisia olemme ihmisinä. Filosofiassa eikä elämässä ei menestyksekkyyttä ole päästä asemaan jossa eri mieltä olevat voi ohittaa, unohtaa tai vaientaa. Tärkein taito on taito rakentaa  arvostusta ja ystävyyttäkin myös sellaisten ihmisten kanssa joiden arvot, mielipiteet ja elämänvalinnat ovat erilaiset, ristiriidassa. Minusta näyttää siltä, että Pekka Haavistolla on tämä taito hallussa. Se on harvinainen taito, ja Suomelle kultaa kalliimpi voimavara tänä vihaisen retoriikan ja epävakaan maailmantilanteen aikana. Siksi olen iloinen voidessani antaa ääneni vaalien toisella kierroksella Haavistolle.

posted under , , , |

6 kommenttia:

Zepa kirjoitti...

Juuri näin.

Myös Jatulintarhassa oli hyvä juttu Haaviston puolesta. "Pätevä ja kiva" on lyhyt tiivistys Pekasta :-)

Metsienmamma kirjoitti...

Liikutuin. Maaseutu- ja erävihreä kiittää tuesta ja äänestä Pekan puolesta ja kanssa :)

Ofelia kirjoitti...

Nyt ei ole mullakaan vaikeuksia toisella kierroksella päättää ketä äänestää, mitä aiemmin vähän stressasin! :) Ehdottomasti Haavistolle ääni. Niinistö ei ole koskaan vaihtoehto ollutkaan... Mutta koska kansa kuulemma taktikoi, niin että äänestivät jatkoon nämä jotta sitten Niinistö varmasti voittaa, niin siinä on Vihreillä nyt työtä että saadaan oma ehdokas pressanlinnaan!

Saara kirjoitti...

Haavistolla ei ole takana isoja rahoja joilla ostaa näkyvyyttä. Koska hän kuitenkin nyt on paitsi Vihreiden, myös minun ehdokkaani, katson että vaalityö kuuluu minullekin (sikäli kun toimitsijakiireiden ohessa kerkeän). Vastaehdokkaan takana on etumatka, iso raha ja siten laajempi medianäkyvyys. Nämä voidaan selättää sillä että Haavistoa tukevat tavalliset kansalaiset ovat mahdollisimman aktiivisia, muutenkin kuin äänestämällä. Facebookissa kiertävä post it-kampanja, tuttujen kanssa keskusteleminen, keskustelupalstoille kirjoittaminen (niille joiden hermot ovat yhtä hyvät kuin ehdokkaalla itsellään), muutaman euron antaminen kampanjakassaan... pieniä mutta merkityksellisiä tapoja auttaa Haavistoa kohti voittoa on paljon. Ihmisten täytyy tehdä hänen voittonsa, monista pienistä teoista. Joten ei kun hommiin, sanon minä!

Haluaisinkin rohkaista kaikkia Pekkaa kannattavia bloggaajia antamaan hänelle yhden postauksen verran myönteistä julkisuutta. Sauli voi ostaa näkyvyyttä. Hyvä on. Mutta annetaan me Pekalle ilmaiseksi niin paljon näkyvyyttä kuin itse kullakin on antaa.

:)

Elma Ilona kirjoitti...

Loistava kirjoitus!
"Emme tarvitse enempää oikeassaolemista, tarvitsemme enemmän kykyä ymmärtää mihin perustuvat ne mielipiteet, jotka meidän korviimme kuulostavat ensialkuun vääriltä"
~Pekka Haavisto~

Saara kirjoitti...

Täsmälleen näin!

Uudempi teksti Vanhempi viesti Etusivu

Blogiluettelo

Kirjoittajasta

Oma valokuva
Saara R
Filosofi Saara Reimanin ylimääräisten ajatusten mausoleumi. Ajatuksia on jo aika paljon, aika monista aiheista. Palaute blogista: saara.j.reiman@gmail.com
Tarkastele profiilia

Blog Archive

Hae tästä blogista

Followers


Recent Comments