Kysy mitä vain 2011: vastaukset

Tänä vuonna olikin sitten hiljaisempaa, ja niin saan vastauksetkin mahdutettua yhteen postaukseen.


Minxminx kysyi: Kannattaako (siis mielestäsi) elämässään ja erityisesti koulutuksen valinnassa miettiä mikä on järkevää (lähes varma työpaikka, hyvät tulot jne.) vai lähteä riskillä kouluttautumaan alalle jolle on kova palo, mutta huonot työllisyysennusteet, vaikkapa taiteilijaksi? Eihän se työ koko elämää määritä ja kaikkea voi aina pitää harrastuksena.
Entä millaisella asenteella kannattaisi suhtautua yrityspomojen vinkunaan kun suomalaiset nuoret kouluttautuvat väärille aloille, kulttuuriin ja viestintään vaikka esim. hoitoalalla on työntekijäpulaa?
(Ollako siis enemmän altruistinen vai egoistinen tulevaisuudensuunnittelussa?)
Mikä elämässä on oikeasti tärkeää ja kuinka paljon riskejä kannattaa ottaa?


Molemmat esiin nostamasi näkökulmat tarkastelevat ongelmaasi varsin minäkeskeisesti. Laskelmointi on tapa yrittää maksimoida henkilökohtainen menestys, ja sille vaihtoehtona on itsensä toteuttaminen jossa keskeiseksi arvoksi nostetaan ulkoisen menestyksen merkkien (palkka, urakehitys) sijaan työn sisältö ja sen mielekkyys. Molemmissa tapauksissa ammatinvalintaa mietitään omien halujen pohjalta. Mutta mistä sitä varmasti tietää, mitä haluaa? Puhumattakaan siitä että tietäisi, haluaako sellaisia asioita jotka myös oikeasti ovat tavoittelemisen arvoisia?

Ehdottaisinkin vaihtoehdoksi toista näkökulmaa. Mikä on maailmassa suurin epäkohta jolle arvelisit voivasi tehdä jotakin kouluttauduttuasi ammattilaiseksi? Millaisia arvoja ja millaista tulevaisuutta haluat palvella? Mikä sinulle on tärkeää itsesi lisäksi? Mitä sinun pitäisi tehdä jotta tietäisit että olet yrittänyt jättää jälkeesi maailman joka on parempi kuin se mihin saavuit? Millaisessa työssä kyvyistäsi seuraisi eniten hyvää? Tämä liittyy aika keskeisesti kysymykseen siitä mikä elämässä on tärkeää. Mielestäni sellainen elämä jossa tärkeintä on Minä ja Minun Hyvinvointini, on köyhä ja surkea elämä, sillä siitä puuttuu perspektiivi ja tarkoitus. Jos et osaa huolellisenkaan miettimisen jälkeen nimetä yhtä epäkohtaa, muista että on olemassa monia aloja jotka antavat yleisempää koulutusta jonka avulla pätevöityy monenlaisiin töihin. Esimerkiksi, lääkärikoulutus antaa hyvän pohjan niin kehitysaputehtäviin kuin kotimaan sairaiden auttamiseen terveyskeskuksessa. Toisaalta, jos huomaat että haluat parantaa vaikka vanhusten asemaa, voit tavoitella tätä päämäärää paitsi lääkärinä, myös lähihoitajana, toimittajana, poliitikkona tai vaikkapa apuvälineiden suunnittelijana. Kun suuret linjat ovat selvillä, tarkemmassa ammatinvalinnassa omien kykyjen ja mieltymysten miettimisestä on apua.

Mitkä ovat niitä hyviä joiden edistämiseen haluat antaa työpanoksesi niiden mahdollisuuksien mukaan jotka vastaan tulevat? Etsi asioita ja arvoja jotka ovat tärkeämpiä kuin henkilökohtainen menestystarinasi- arvoja jotka kannattelevat vaikka epävarma tulevaisuus välillä toisikin vastoinkäymisiä ja riskit toteutuisivat. Mitä sinulle jää, jos tavoittelet vain omaa menestystä ja huomaat jossakin vaiheessa epäonnistuneesi? Jos tavoittelet itseäsi suurempia hyviä, voit huomata onnistuneesi edistämään niitä hiukan vaikket päältä päin katsoen olisi tehnyt elämästäsi suurta menestystarinaa. Laskelmointi vaatii toimiakseen sekä runsaasti hyvää onnea että sellaisia lahjakkuuden lajeja -kuten aloitteellisuutta- joilla ei sinänsä ole tekemistä tietyn alan kanssa. Tulevaisuus on aina arvaamaton, ja koulutuksesta riippumatta kenestä tahansa voi tulla työtön tai työkyvytön. Hyvä koulutus on jollain tavalla hyödyksi silloinkin: ehkä se mahdollistaa yrittäjyyden tai on tuonut sellaisia taitoja joille löytyy käyttöä myös työpaikan puitteiden ulkopuolella. 

Mitä yritysjohtajiin tulee, heihin kannattaa mielestäni suhtautua kuten kaikkiin muihinkin neuvojen tarjoajiin. Onko heillä omaa etua ajettavanaan niissä asioissa joissa he esiintyvät puolueettomina, yleistä hyvää ajavina asiantuntijoina? Entä ovatko he yleisesti ottaen saavuttaneet asiantuntija-asemansa tekemällä kovasti työtä yhteiseksi (tai heikompien) hyväksi vai ajamalla taitavasti omia ja sidosryhmiensä etuja? Tunnetaanko heidät ihmisinä jotka välittävät nuorista ja edistävät aktiivisesti nuorten työntekijöiden reilua ja arvostavaa kohtelua työelämässä? Perustuvatko heidän näkemyksensä luotettavaan tietoon vai johonkin muuhun? Esimerkiksi, jos joku sanoo tietävänsä minkä alan ihmisiä Suomessa tarvitaan tulevaisuudessa, mistä hän on saanut tarkkaa tietoa siitä miltä tulevaisuus näyttää? Kun olet miettinyt vastaukset tämäntapaisiin kysymyksiin, sinulla on hyvät eväät arvioida kaikenlaisia neuvojia... : )

Teemu kysyi: Miten maailma pelastuu?

Siten että sitä uhkaavat vaarat poistuvat. Aina kannattaa miettiä, voiko havaituille epäkohdille tehdä itse jotakin, vaikka vain vähäsen. Yksikään ihminen ei voi korjata koko maailmaa, mutta kukaan ei myöskään ole täysin voimaton. Esimerkiksi, kristallipalloni kertoo, että sinulla on pari lintulautaa. Kymmenien somien pihalintujen mieliala kohoaa paljonkin, jos muistat töistä palatessasi tarkistaa että niiden tarjoilu pelaa. Siitä se alkaa.

posted under |

4 kommenttia:

Hoo Moilanen kirjoitti...

Vastauksesi lämmittävät sydäntäni!

Marikki kirjoitti...

Ensimmäisen vastauksen sisältöisiä juttuja toivoisin enemmän esille tässä maailmassa! Minusta tuntuu, ettei lähes kukaan enää puhu näin. Puhutaan työelämästä jonkinlaisena yhteiskunnan korvikkeena, puhutaan yksilön valinnoista... Toivoisin, että esimerkiksi nuoret opiskelijani saisivat joskus tämänkin sisältöistä ohjausta. Kiitos!

Zepa kirjoitti...

Mä ilmoitan usein työpaikkani nimeämisen lisäksi ammatikseni toimistorotan. Mutta oikeastihan työllläni mä autan muita menestymään :-) Hih!

Saara kirjoitti...

Mukavaa että vastauksistani oli iloa. Vähän mietin, että kannattaako ensi vuonna tempausta järjestääkään kun kysymyksiä ei tule, mutta kommenttinne saivat taas toisiin mietteisiin. Marikki, ehkäpä saat tilaisuuden välittää ohjausta opiskelijoillesi. Ei ohjauksen aina tarvitse olla "virallisen" opinto-ohjauksen puitteissa tapahtuvaa jotta se olisi vaikuttavaa. Parikin sanaa oikeassa paikassa voivat olla tärkeitä.

Vai ettei kukaan enää puhu näin...ilmankos minusta tuntuukin usein, että minulla olisi paljon enemmän töitä kuin kaupallista potentiaalia ;)

Zepa: Olet ihan oikeassa. Ei ole kivaa, jos toimistorotat on ulkoistettu säästöjen nimissä ja yhtäkkiä työaikaa kuluu tuhottomasti sellaisten tehtävien hoitamiseen "itsepalveluna" jotka ammattitaitoinen sihteerikkö hoitaisi hujauksessa.

Uudempi teksti Vanhempi viesti Etusivu

Blogiluettelo

Kirjoittajasta

Oma valokuva
Saara R
Filosofi Saara Reimanin ylimääräisten ajatusten mausoleumi. Ajatuksia on jo aika paljon, aika monista aiheista. Palaute blogista: saara.j.reiman@gmail.com
Tarkastele profiilia

Blog Archive

Hae tästä blogista

Followers


Recent Comments