Käsityönurkassa ja keittiössä

Vähän aikaa sitten meillä juhlittiin Kekriä joka on myös kotieläinten juhla. Kaikkien aikojen ensimmäinen kudontatyöni valmistui juuri sopivasti päästäkseen kekrilahjaksi parille piloillehemmotellulle jänölle. Lumi tutki tyylikästä, kanien suojavärien sävyihin kudottua mattoa ja totesi sen kelvolliseksi korvaamaan vanhan, vuoden aikana silputun maton.



Photobucket


Toisen maton tein ompeluhuoneeseen. Jostakin syystä pikku huoneen sisustuksesta on tullut kovin vaaleanpunainen- pinkki. Raidallinen matto sopii väreihin täydellisesti, ja kokokin on just eikä melkein sopiva ei-standardimittaiseen tilaan. Hapsut olisi tietysti voinut suoristaa kuvaa varten..

Photobucket

Kolmas pesänrakennusprojektini oli ottaa monen vuoden suunnittelun jälkeen työn alle kunnollinen (=ohuesta langasta virkattu) pitsiliina öljylampun alle. Synkkinä iltoina oli mukavaa väsätä pieniä lumihiutaleet mieleen tuovia kuvioita ja unelmoida valkeista hangista. Lanka DMC Cordonnet 60.


Photobucket


Talven odotusta paksumman langan parissa edustavat nämä neulakintaat (edelleen suomeksi, vaikka olen alustavasti vilkuillut YouTuben videoita venäläisestä pistosta), jotka tein pätkävärjätyllä yksisäikeisellä langalla. Langan käsittely sujui mukavasti ja lopputulos on niin lämmin että jos sivilisaatio alkaa nyppiä, näiden kanssa voi paeta vaikka Pohjoisnavalle.


Photobucket


Terapiaa tämäkin: näitä kuppikakkuja ei suinkaan tehty halloweenia varten, vaan ne esittävät marrashirviöitä. Siinä vaiheessa kun kuvaaminen muistui mieleen, suurin osa oli jo syöty... Ohje kakkusiin löytyy täältä. Minä käytin muffinsseihin omaa reseptiä, koristelun sen sijaan kopioin huolella.


Photobucket


Välillä olen leiponut terveellisempääkin iltapalaa, kuten raejuustoteeleipiä joiden päälle ripottelin ensimmäisiä ikkunalaudalta valmistuneita versoja. Tuoreen vihreän lisäksi arkista iltapalahetkeä on marrasaikana tarpeellista piristää ruusuisilla astioilla.


Photobucket


Rauhallisiin iltahetkiin kuuluu myös Ikuisuusristipisto, joka täytti hiljattain neljä vuotta. Tämä se vasta on kummallinen työ: toisaalta minun on mahdotonta kuvitella päivää jolloin se olisi valmis, toisaalta fakta on että työ on kuluneenakin vuonna edistynyt varsin paljon. Inspiraation puuskien välillä se nököttää varastossa kuukausitolkulla, tullakseen löydetyksi aina uudelleen.


Photobucket


Tässä yksityiskohdassa näkyy osa tämän vuoden edistyksestä. Nyt väsään tuota ruskeaa koria. Kuvassa työn koko on vähän luonnollista pienempi, mutta ei se ero kovin suuri ole... Täydellistä keskittymistä vaativaan työhön uppoutuminen vie ikävät ajatukset mennessään. Ja saahan tässä taas yhden annoksen tuikitarpeellisia värejä...

Photobucket

posted under , , , |

4 kommenttia:

Liisa kirjoitti...

Käsittämätöntä toimeliaisuutta! Missä ihmeen välissä (sadonkorjuuaikaan??) olet tehnyt nämä kaikki?

Mitä tulee venäläiseen pistoon, myös lähiopetusta on kyllä tarjolla täällä perimmäisessä Espoossa, jos tuntuu tarpeelliselta.

Saara kirjoitti...

On noita ollut työn alla jo sadonkorjuuajan sateisina päivinä ja väsyneinä iltoina, mutta isompaa edistystä on tapahtunut vasta ihan viimeviikkoina kun sadonkorjuukiireet ovat hellittäneet.

Neulakinnastelun lähiopetus on niitä tarjouksia joista en ikinä kieltäydy :D

Ps. Kiitos kurpitsoista. Hyviltä näyttävät!

loves2spin kirjoitti...

Wonderful work and I love seeing the bunny house!

Saara kirjoitti...

Thanks! That is what our bunny house looks right after it has been cleaned. In the picture, Lumi is inspecting her new rug (woven by me).

Uudempi teksti Vanhempi viesti Etusivu

Blogiluettelo

Kirjoittajasta

Oma valokuva
Saara R
Filosofi Saara Reimanin ylimääräisten ajatusten mausoleumi. Ajatuksia on jo aika paljon, aika monista aiheista. Palaute blogista: saara.j.reiman@gmail.com
Tarkastele profiilia

Blog Archive

Hae tästä blogista

Followers


Recent Comments