Ahkeran ajan kuvia

Jostakin syystä ihmiset kuvittelevat usein, ettei maalla ole mitään tekemistä. Totuus on, että täällä sitä tehtävää ja koettavaa vasta onkin. Syksy on ahkeraa aikaa, jossa suurin kiire syntyy sadonkorjuusta. Kuvassa osa kirjavien porkkanoiden sadostamme pestynä ja valmiina varastoitavaksi.


Photobucket


Tätäkin kirjoittaessani sataa, oikein ukkosen saattelemana. Kun aurinko välillä pilkistää, on edessä vaikeaa tasapainottelua raadannan ja syysastereiden ihastelemisen välillä.


Photobucket


Sukkasato innosti minut neulomaan pienen tontun innolla, ja alussa pitkältä vaikuttanut tehtävälista kutistui olemattomiin jo ensimmäisen kuukauden aikana. Sukkia on valmistunut niin hyväntekeväisyyteen kuin lahjaksikin. Puoliso sai toivomansa Happy Feet- keisaripingviinisukat.


Photobucket


Itselleni olen neulonut jokusen parin, tässä niistä kaunein. Ullaneuleen ohjeen nimi on perusviuhkat, mutta minulle nämä ovat selvät simpukkasukat. Kuva ei kyllä tee ihan oikeutta kauniille sukille.


Photobucket


Jostakin syystä meillä innostutaan sellaisista kotikemistisistä projekteista joissa on ainakin teoreettinen räjähdysvaara. Kun tuvassa oli kerran vapaata tilaa, Puoliso perusti sinne tänä syksynä siideripanimon. Ensimmäiset makutestit on jo tehty, eikä käyminen poksautellut pulloja. Tällä hetkellä näyttää kuitenkin siltä, että tuo epäilyttävän näköinen neste on jalostunut varsin hyväksi valkoviiniksi. Tarpeeksi lähellä tavoitetta, sanon minä. Isäntä tahtoo kuitenkin vielä säätää...


Photobucket


Talon parhaalta paikalta löytyy nykyään kannettava luolamaalaus, hiljainen muistutus siitä mikä elämässä olikaan tärkeää. Kotiluolan kaunistaminen, esimerkiksi. Tarkkasilmäisimmät huomaavat, että luolamaalauksen alla oleva liina on se mitä kirjailin viime jouluna.


Photobucket


Koriste-esine on saatu lahjaksi, mutta sen alla olevan valkoisen pikkuliinan olen itse virkannut syksyisen pesänrakennusvietin inspiroimana. Lankana DMC Cordonnet 60, jota minulla oli varastossa inspiraation iskiessä. Oikeastaan minun kyllä tekisi mieli virkata liinanen vieläkin ohuemmasta langasta. 


Photobucket


Kun on päivät ahkeroinut, kaipaa iltaisin lepoa. Parasta lepoa on rentoutumisen mestarin, eli syliin hitaasti sulavan Pyryn, rapsuttelu. Sellaista marrasmörköä ei olekaan joka ei katoaisi kun paikalle saapuu pikkuruinen, lämmin jänö.


Photobucket

3 kommenttia:

Marja Leena kirjoitti...

Onpa kauniita sukkia ja muita käsitöitä. Osaisipa itsekin. Teen syksyn toista sukkapariani, ja aikaa tuhraantuu. Mutta ihanaa se on silti.

Zepa kirjoitti...

Wuhuu - PUPU! <3

Saara kirjoitti...

Marja Leena: Kiitos! Tekemisen ilo onkin se suurin ilo, ja kun tekee vaan niin pian myös osaa enemmän. Muistathan esitellä sukkasi blogissa sitten kun ne valmistuvat?

Zepa: Hihihihi!

Uudempi teksti Vanhempi viesti Etusivu

Blogiluettelo

Kirjoittajasta

Oma valokuva
Saara R
Filosofi Saara Reimanin ylimääräisten ajatusten mausoleumi. Ajatuksia on jo aika paljon, aika monista aiheista. Palaute blogista: saara.j.reiman@gmail.com
Tarkastele profiilia

Blog Archive

Hae tästä blogista

Followers


Recent Comments