Iloista tiedettä lentomatkustajille

Blogi hiljenee nyt viikoksi kun suuntaan Mars Societyn konferenssiin Teksasiin. Siellä minun on määrä puhua rakettitieteilijöille Aristoteleesta, ja tietysti oppia kaikkea mielenkiintoista Mars-matkailun uusimmista näkymistä. Toivokaamme, että esitykseni on niin hyvä että sen Marsia pelastava vaikutus ylittää aiheuttamieni hiilidioksidipäästöjen määrän. Tänään en kuitenkaan pode huonoa omaatuntoa, vaan pohdin, mitä kaikkea kivaa ja kehittävää mannertenvälisellä lennolla voi tehdä nukkumisen, lukemisen, neulakinnastelun ja syömisen lisäksi. Mieleeni tulikin muutama juttu...

  1. Seuraa lennon edistymistä koneen näytöltä. Hyvässä lykyssä voit havaita Maapallon kaareutumista ja käytännön esimerkin epäeuklidisesta geometriasta. Kuten kaikki tiedämme, litteältä kartalta katsottuna suorin matka Helsingin ja New Yorkin välisellä matkalla on suora viiva. Oikeasti  Maapallo on kuitenkin pyöreä, jolloin suorin reitti noudattaa ns. suurta ympyrää, eli ympyrärataa jonka keskus sijaitsee Maapallon keskipisteessä. Mannertenvälisellä lennolla heitto kaarevan (eli paperikartalta katsottuna pidemmältä näyttävän) ja suoran reitin välinen ero on jo reilusti yli sata kilometria. Lentoyhtiöt pyrkivät mahdollisuuksien mukaan suunnittelemaan reitit suuren ympyrän mukaisiksi.

  1. Jos matkustaa länteen, kannattaa läträtä näyttävästi virkistävällä kasvovoiteella. Jos itään, riittää kun hymyilee. Suhteellisuusteorian mukaan matkalennossa lentokoneen aika eroaa maanpäällisestä ajasta noin 180 sekunnin triljoonasosaa (miinus gravitaation vaikutus) jokaista Maapallon ympäri mentyä täyttä kierrosta kohti. Tämä osoitettiin kokeellisesti lennättämällä erittäin tarkkoja atomikelloja maailman ympäri vuonna 1971.
Fyysikoiden mielestä erot ovat mitättömiä sillä arkipäivässä koetut matkat ja nopeudet ovat aivan liian pieniä kunnon aikadilaatioefektin tuottamiseksi. Heleäihoinen filosofi voi toki miettiä, että ehkäpä silkoisen ihoni salaisuus onkin, että matkustan tuon tuostakin pitkin multiversumia nopeimmalla tunnetulla matkustusmenetelmällä, ajatusten voimalla?

  1. Onko kahdeksan tunnin lennolla silti tylsää? Haluatko liikkua lentokonettakin nopeammin? Käy lentokoneen vessassa. Nopeutesi ylittää kävelynopeuden verran lentokoneen nopeuden. Wooosh! Kävelysuunta ja itse lentokone toki estävät nopeamman perille pääsyn, mutta koe osoittaa erään aloitteleville logiikan harrastajille haastavan oppitunnin: kaavoissa puhutaan vain niistä parametreistä jotka niihin on merkitty, eli tällä kertaa nopeudesta. Käytännön rajoitteet ovat täysin eri asia.

  1. Jos on saanut ikkunapaikan, voi bongata pilviä. Matkalentokorkeudessa esiintyy yläpilviä, kun taas alapuolella voi havainnoida troposfäärissä tavattavia pilvimuotoja. Näkyykö alapuolella alasimen muotoisena kohoava myrskypilvi? Sen yläraja osoittaa troposfäärin ja stratosfäärin välisen rajan, tropopaussin. Se on alin raja ilmakehän kerrosten välillä. Vaikka maa näyttää olevan kovin kaukana alhaalla, on lentokoneesta matkaa avaruuden rajalle vielä noin seitsemänkymmenen kilometrin (mittaustavasta riippuen) ja useamman ilmakehän kerroksen verran matkaa. Pilvien lisäksi kunnon avaruustutkija voi tietysti koittaa bongata myös ufoja! 

posted under , |

0 kommenttia:

Uudempi teksti Vanhempi viesti Etusivu

Blogiluettelo

Kirjoittajasta

Oma valokuva
Saara R
Filosofi Saara Reimanin ylimääräisten ajatusten mausoleumi. Ajatuksia on jo aika paljon, aika monista aiheista. Palaute blogista: saara.j.reiman@gmail.com
Tarkastele profiilia

Blog Archive

Hae tästä blogista

Followers


Recent Comments