Sitten on etäännyttämisen vuoro

Olemme päässeet julkisen draaman toiseen näytökseen. Kristityt ovat todenneet, että Breivik ei ollut oikea kristitty, hommaforumilaiset ovat todenneet ettei ihmisten ajatuksia saa tuomita vaan teot ratkaisevat. On jopa esitetty että filosofian ja yhteiskuntatieteiden opetusta pitäisi rajoittaa, sillä ajattelu yleisesti voi innoittaa ääriajatteluun. Paha yritetään jäljittää sopiviin vähemmistöihin ja marginaaleihin, kauas enemmistöistä ja tavallisuudesta.Ilmapiirin voi tiivistää Jussi Halla-ahon kommenttiin siitä ettei hän mitenkään voi olla vastuussa siitä kuka häntä siteeraa ja missä yhteydessä. Väärin. Vaikka tekstit alkavat heti näppäimistöltä päästessään elää omaa elämäänsä, on kirjoittajalla vastuu siitä millaista tekstiä on ilmoille päästänyt. Jussi Halla-aho, ethän vain ole päästänyt suustasi tai näppäimistöltäsi vihapuhetta? Ethän ole demonisoinut islamia ja muslimeja, ethän vain ole ilmaissut selvin sanoin hyväksyväsi väkivallan ongelmanratkaisukeinona? Koska jos olet, sinun käsissäsi on verta. Ja niin on monen muunkin tavallisen, omaan harmittomuuteensa vakaasti uskovan kansalaisen käsissä.

Käsienpesutalkoot ovat siis alkaneet, saippuaa säästelemättä.

Maahanmuuttokriitikot itkevät, miten kauheudet ovat oikeastaan vihervasemmiston syytä. Jos maahanmuuttokriittiset ajatukset ja islamofobia olisivat saaneet paremman sijan valtavirtapolitiikassa, ei Breivikin tapainen terroristikaan olisi ehkä tuntenut tarvetta siirtyä suoraan toimintaan. Tämä ei ole mitään muuta kuin huonosti peiteltyä uhkailua: alkakaa leikkiä meidän kanssa, tai… Ja ovathan suomalaisetkin puolueet sosiaalidemokraatteja myöten flirttailleet viime vuosina vihapuheen ja kansallismielisen kuvaston kanssa. Vihapuhetta ei ole selvästi erotettu asiallisesta keskustelusta, vaan on sorruttu mielikuvilla leikkimiseen. En siis tarkoita että kriittisyys yleisesti tai erityisesti maahanmuuttoon, islamiin ja pakolaiskysymyksiin liittyen olisi automaattisesti pahasta. Ongelmista, myös maahanmuuttoon ja islamiin liittyvistä, saa keskustella, pitäen mielessä että keskustelua on käytävä kiihkottomasti ja asiallisin argumentein. Ihmisiä ei saa leimata heidän taustansa perusteella, eikä ketään tai mitään pidä nähdä yksiselitteisen, täydellisen pahana. Kun niin tehdään, lakataan puhumasta todellisuudesta ja aletaan puhumaan demonisoijan mielen pimeydestä.

Ei, jos olemme viisaita, emme etäännytä Breivikin hirmutekoa marginaaliin, yksittäisen hullun tekosiksi vaan tutkimme oman pesämme huolellisesti. Koska mystiselle pahalle ja kaukaisille marginaaleille emme voi tehdä paljoakaan, mutta omaa käytöstä on mahdollista parantaa. Ei ole häpeällistä muuttaa toimintatapojaan. Ainoita, joiden kädet eivät pesua kaipaa ovat ne jotka ovat jo aikaisemmin puhuneet ja toimineet kaikenlaista vihaa, kaikenlaista moraalista panikointia, kaikenlaista väkivaltaa vastaan. Viha on tappava voima, ja vaikka jokainen ehkä tuntee sitä joskus, se on tehty käsiteltäväksi, ei ymmärrettäväksi ja hyysättäväksi.

Tämän päivän terroristi voi olla vaalea ja kulkea kunniallisen, aktiivisen kansalaisen puvussa. Ei säkkiä päällä, ei tummaa hipiää, ei vierasta kieltä ja outoja tapoja, ei mitään vierasta tai pelottavaa. Ei ole syytä miettiä, miten uusi terroristin kuva sittenkin eroaa täysin kunnon ihmisistä jotka ovat uhaksi korkeintaan huonekärpäsille, vaan tärkeää on pohtia vakavasti, miten on mahdollista että tuleva terroristi on päällisin puolin aivan kuin me muut. On erittäin todennäköistä että Breivik on luonnehäiriöinen, mutta tässäkin on pohtimista: yleisesti ottaen, ihmiset eivät kovin hyvin tunnista luonnehäiriöisiä. Ja kuten eräs täällä Suomessakin sattunut tapaus antaa syytä epäillä, se että he uskovat tunnistaneensa poikkeavan joukostaan ei välttämättä tarkoita sitä että havaintoon reagoitaisiin millään järjellisellä tavalla. Ei, jos haluamme ymmärtää ja toimia järkevästi, on meidän aloitettava pyrkimyksestä ymmärtää omaa tietämättömyyttämme ja osaamattomuuttamme.

Pahuuden mystifiointi on vaarallista, sillä se on vain tapa helliä omaa avuttomuudentunnetta. Demonisointi on vaarallista sillä se tukahduttaa järjen ja sumentaa silmät. Vihapuhe on vaarallista, sillä maan hiljaiset vihaajat muodostavat sen vertaisryhmän johon terroristi kokee kuuluvansa. Vastuunpakoilu on vaarallista, sillä se estää meitä oppimasta menneisyydestä. Jos emme opi menneistä tapahtumista ja tehdyistä virheistä ja uskalla muuttaa toimintaamme, mitä toivoa on tulevaisuudessa?


ETA: Masinoija sanoo saman värikkäämmin blogissaan.

posted under , |

0 kommenttia:

Uudempi teksti Vanhempi viesti Etusivu

Blogiluettelo

Kirjoittajasta

Oma valokuva
Saara R
Filosofi Saara Reimanin ylimääräisten ajatusten mausoleumi. Ajatuksia on jo aika paljon, aika monista aiheista. Palaute blogista: saara.j.reiman@gmail.com
Tarkastele profiilia

Blog Archive

Hae tästä blogista

Followers


Recent Comments