Saaliseläin

Yksi parin tunnin pyrähdys sekalaisille asioille Helsingin keskustassa.
Sinä aikana: kaksi feissaria (lisäksi yksi jonka selän takaa onnistuin vilahtamaan viime hetkellä ja yksi jonka ohi porhalsin niin lujaa ettei hän ehtinyt sanoa sanaa loppuun), yksi kauppakeskuksen meikkimarkkinoija (kuljin myös suoristusrautakojun ohi, mutta ne eivät häiritse jos on huivi päässä), yksi harekrishna, neljä romanikerjäläistä (joista kolme kaupitteli kieloja).

Ei siis mitenkään epätavallinen retki.

Kymmenen syytä pysytellä Virkkalassa, tehdä työnsä etänä, käydä ostoksilla netissä tai korkeintaan Lohjan keskustassa jos se mitenkään on mahdollista. Kaniinini epäilevät, etten tiedä miltä tuntuu olla pieni saaliseläin, mutta kyllä minä taidan tietää.

Helsinkiläiset, miten te kestätte? 

posted under , , |

3 kommenttia:

Ofelia kirjoitti...

VIHAAN FEISSAREITA JA KAIKKIA TYRKYTTÄJIÄ!!!!!!!!!!!!!

Eli en kestä. :)

Zepa kirjoitti...

Emme antaudu katse- tai mihinkään kontaktiin. "Olen kuuro ja sokea, tsori."

Saara kirjoitti...

Zepa: Joo, mullakin on toi "kuurosokea mutta vikkelä kuin pikkuorava"-taktiikka käytössä. Että kadulla liikkumiseen pitää ylipäätään olla taktiikka...

Mutta kun mua ahdistaa suunnattomasti jo se että ihmiset ylipäätään hyppii päälle. Suurin osa postauksessa mainituista tyypeistä siis käveli suoraan eteen niin läheltä että jotenkin oli reagoitava tai olisin kävellyt heidän ylitseen. Ofelia, on lohdullista etten ole ainoa joka ei kestä. Olen introvertti! Ja ärtyisä! Ja sekä tottunut että syvästi mieltynyt siihen että kadulla saa kävellä rauhassa, ilman että tarvitsee viiden minuutin välein kieltäytyä ostamasta jotakin.

Ylivoimaisesti eniten ärsyttävät feissarit, jotka hyökkäävät kimppuun juuri silloin kun olen ryömimässä bussia kohti, odottaen että pääsen jonnekin pimeään pikku koloon nuolemaan henkisiä haavojani jonkin erityisen huonosti menneen virallisen tapahtuman jäljiltä. "Moi! Kiinnostavatko ympäristöasiat?" AAAAAAARRRRGHH!!!

Jonakin päivänä, jonakin päivänä ryhdyn livenä yhtä räiskyväksi kuin täällä blogissa olen ja avaudun siitä, miten olen edelliset viisi tuntia viettänyt. Ja siitä, että plurium interrogationum on kenties maailman raivostuttavin myyntipuheen aloitus. Ja siitä että yhdenkään järjestön joka maksaa varoistaan feissarien palkkoja on turha odottaa minulta senttiäkään.

Uudempi teksti Vanhempi viesti Etusivu

Blogiluettelo

Kirjoittajasta

Oma valokuva
Saara R
Filosofi Saara Reimanin ylimääräisten ajatusten mausoleumi. Ajatuksia on jo aika paljon, aika monista aiheista. Palaute blogista: saara.j.reiman@gmail.com
Tarkastele profiilia

Blog Archive

Hae tästä blogista

Followers


Recent Comments