Tavaroiden sieluista

Ai blogi vai? En ole nyt millään pesäpäivien vietoltani kerennyt tänne, sillä minun on pitänyt istua kirjailemassa ruusunkukkia kaitaliinaan, nauttia joululahjoistani, syödä ja tehdä lumitöitä.

Etupäässä olen kuitenkin kirjonut niitä ruusunkukkia, monta tuntia päivässä. Talossamme käyskennellessä huomaa vielä, yli neljä vuotta muuton jälkeen, sen että täältä puuttuu yhtä sun toista tarpeellista ja viihtyisyyttä lisäävää. Sänkyyn tarvittaisiin päiväpeittoja ja pari koristetyynyä, seiniltä ei tahdo löytyä tauluja, ja muutama virkattu tai kirjottu liina sopisi sinne ja tännekin. Tarpeet ja tyhjät kolot kyllä täyttyvät, mutta hitaasti.

Helppo ratkaisu olisi tietysti mennä kauppaan. Yksi reipas ostosreissu pistäisi asiat kertaheitolla kuntoon. Elämmehän aikaa jolloin minimivaatimus pärjäämiselle on, että osaa haluta ja taskunpohjalla on vielä sen verran veronpalautuksia että ostosretki on taloudellisesti mahdollinen.
Mutta sen minkä helposti saa, myös helposti menettää. Kirpputoreilu on nykyään kovasti muodikasta, mutta siitäkin on jotenkin kehitetty versio joka pikemminkin kiihdyttää kuin suitsii kulutusta. Uutta ostetaan entistä huolettomammin, sillä ainahan sen voi viedä kirpparille tai listata huuto.nettiin. Kirpputorit ovat taas hyviä paikkoja tehdä heräteostoksia: suruttomasta kuluttamisesta on turha saarnata, sillä kaikkihan tietävät että kirpputorilla shoppailu on hirmu ekologista. Tavaran suurin arvo on uutuudenviehätyksessä. Sielu on vain harvoilla perintökalusteilla, jos niilläkään.

Minulla on radikaali ehdotus: entä jos hankkisimme esineitä joita haluamme niin kovasti että olemme valmiit käyttämään ne loppuun? Entä jos olisi olemassa esineitä joihin emme kyllästyisi? Tätä ajattelutapaa itse noudatan. Se on mielestäni järkevä keskiväli askeettisen minimalismin ja ähkykuluttamisen välillä. Meidän talostamme puuttuu joitakin tavaroita, muttei suinkaan mitä tahansa esineitä vaan sellaisia mitä ei voi löytää yhdestäkään kaupasta. Meiltä puuttuu sielukkaita esineitä, sellaisia joista ei tahdo koskaan luopua vaan huoltaa niitä ja käyttää niitä kunnes joko ne tai omistajat ovat tiensä päässä. Mistä sitten tiedän että haikailemani esine on niin tärkeä? Tietäisinkö sen siitä että olen valmis näkemään vaivaa sen valmistamiseksi ja odottamaan sen saapumista, aina tehtävien töiden listan häntäsijalta valmistusprosessin läpi käyttöönottoon asti? Tämä matka on usein pitkä, ja niinpä sen varrelta tarttuu esineeseen mukaan monenlaista tunnelmaa ja tarinaa. Työn alla oleva kaitaliina ei enää kerro vain ruusuista vaan myös hurjasta talvesta ja pesäpäivien suuresta rauhasta. Ne minä muistan sittenkin kun se on valmis ja paikallaan. Mutta mistä kertoisi vastaava kaupasta kannettu tuote? Minun kokemusteni mukaan ne ovat hiljaista väkeä, ja puhuvat sitä paitsi usein kiinaa jota en osaa kuin pari sanaa. Talo täyttyy hitaasti, mutta se täyttyy sielukkaista esineistä, sellaisista jotka miellyttävät silmän lisäksi myös sielujani (me suomenuskoiset ajattelemme että ihmisellä on kolme sielua. Kaipa siis tavaroillakin voi olla yksi, pikkuinen). Siitä tulee aina vain enemmän koti ja aina vain vähemmän muuttuvaisten mielenliikkeideni kuvastin.

Tänään minulla ei vielä ole kaunista liinaa, eikä vielä huomennakaan. Mutta aivan kohta, vain pari vuotta tehtävälistalla odoteltuaan, se valmistuu ja sen jälkeen tulee kaunistamaan kotiani vuodesta toiseen. Sitä ei tulla viemään kirpputorille kun makuni muuttuu -kaikki se "hirveä vaiva" (Nimettömän Puolitutun ilmaus) kääntyy arvostukseksi ja kiintymykseksi. Hitaus elämänasenteena on myös kärsivällisyyden laji. Hitaassa maailmassa kaikkea kertyy ehkä vähemmän, mutta samalla kaikki se mitä on, alkaa myös merkitä enemmän. Lopulta tavaratkin ehtivät kasvattaa itselleen ne pienet sielut
.

0 kommenttia:

Uudempi teksti Vanhempi viesti Etusivu

Blogiluettelo

Kirjoittajasta

Oma valokuva
Saara R
Filosofi Saara Reimanin ylimääräisten ajatusten mausoleumi. Ajatuksia on jo aika paljon, aika monista aiheista. Palaute blogista: saara.j.reiman@gmail.com
Tarkastele profiilia

Blog Archive

Hae tästä blogista

Followers


Recent Comments