Lumikaaosteoria

Lumipyryn jälkeen oli aika lähteä ulos ihmettelemään valkoista ja sinistä maailmaa. Puin päälleni lämpimästi. Huivin kiinnitin huolellisesti paikoilleen yhdellä näistä eilen askartelemistani huivipinneistä (kuvan saa klikattua isommaksi).















Myös uusille, lämpimille sormikkaille oli käyttöä.

Photobucket

Minulta udellaan aika usein kaupunkilais- ja maalaiselämän eroavaisuuksia. Astuessani ovesta ymmärsin, että hyvä tapa selittää ero olisi kertoa, että kaupungissa tätä nimitetään lumikaaokseksi.

Photobucket

Täällä puut tekevät abstraktia taidetta.

Photobucket

Suurten kuusten välistä avautui portti metsänhaltijoiden valtakuntaan.

Photobucket

Tänään en kuitenkaan ehtinyt sinne. Minun piti pyydystää kuviini vielä paljon lyhyen talvipäivän valoa ja viimeinen vilaus pellon yllä leijuvasta jääsumusta.

Photobucket

Kuljin pitkin hiljaisia raitteja.

Photobucket

Kuulin hiljaisuuden helinän puissa, tunsin lumen narskuvan lempeästi jalkojeni alla.

Photobucket

Kuljin paikkoihin joissa talotkin on tehty satuihin sopiviksi.

Photobucket

Sekä paikkoihin joissa sadut on tehty rakennuksiin sopiviksi.

Photobucket

Luulen että tämä päivä oli niitä päiviä, jolloin Virkkalan rataa pitkin kulkevat tavarajunat pysähtyvät M-Realin paperitehtaan sijasta Amerikassa.

Photobucket

Ja opin että jatkossakin "Lumikaaos" on sana joka osuvimmin viittaa tilanteeseen joka syntyy kun määrätty pieni naaraskani saa varttihulluuskohtauksen.

posted under , , |

1 kommenttia:

loves2spin kirjoitti...

Beautiful pictures! Those gloves are very nice.

Uudempi teksti Vanhempi viesti Etusivu

Blogiluettelo

Kirjoittajasta

Oma valokuva
Saara R
Filosofi Saara Reimanin ylimääräisten ajatusten mausoleumi. Ajatuksia on jo aika paljon, aika monista aiheista. Palaute blogista: saara.j.reiman@gmail.com
Tarkastele profiilia

Blog Archive

Hae tästä blogista

Followers


Recent Comments