Jätevuorta pienemmäksi

Roskien lajittelu ja kierrätys on (toistaiseksi) yksi asia, jossa pärjäämme huonommin kuin moni kaupunkilainen. Tähän on tietysti hyviäkin syitä. Kierrätyspisteitä, alkaen paperinkeräysastiasta, ei lähistöllä ole. Eikä kotonakaan ole oikein tilaa, johon monet roskikset saisi piilotettua siististi. Biojätteen kierrättäminen on sekin omakotiasujalla aivan oma juttunsa. Jätteitä ei ainoastaan tarvitse lajitella ja kiikuttaa pihan perälle, vaan kompostori on myös hoidettava ja tyhjennettävä itse. Puutarhajätteen kompostointi on vielä helppoa, mutta keittiöjäte onkin sitten toinen juttu. Rotat, kärpäsparvet ja mätänevä ektoplasmamainen massa ovat kaikki asioita joihin aloitteleva kompostoija voi päästä tutustumaan. Yöks. Oman keittiöjätekompostointimme ensimmäinen yritelmä hiipui vähin äänin puolisentoista vuotta sitten. Kun pari viikkoa sitten uskaltauduimme raottamaan reaktorin kompostorin kantta, sieltä tervehti edelleen edesmennyt rotta. Ihastuttavaa.

On jätteidenkäsittelystämme jotakin hyvääkin sanottavaa. Poltettavaksi kelpaavat pahvit ja paperit on tapana lajitella huolellisesti. Kesäaikaan kertyvä ylimääräinen polttojäte pääsee varastoon odottamaan lämmityskautta. Puun poltosta syntyvä tuhka mahtuu aikanaan hyvin lannoittamaan puutarhaa. Irtopisteen myönnän meille siitä että otamme myös vastaan poltettavaksi kelpaavaa puuta. Lämmitykseemme on kuluneina talvina huvennut ihan kunnioitettava määrä puuta joka muuten olisi päätynyt jätteeksi.

Alati yksinkertaistuva elämäntapamme on sen sijaan vähän kaksipiippuinen juttu. Yksinkertaisempi elämä kuluttaa vähemmän, ja siten jätettä periaatteessa syntyy vähemmän. Toisaalta, koska itse tekeminen on meillä kunniassa, suurempi osa syntyvästä jätteestä kulkee sekin omien käsien kautta. Valmiiden tavaroiden ostaminen on ehkä yleisesti ottaen ympäristöä kuormittavampaa, mutta suuri osa niihin sisältyvästä jätteestä syntyy tuotantoketjussa, josta kuluttaja ei koskaan näe sitä- ja josta hänen ei siis tarvitse konkreettisesti huolehtia.

Meillä omakotitaloasukkailla on kuitenkin myös porkkanaa luvassa, jos sekajätteen määrää saadaan merkittävästi vähennettyä. Koska jätteenkuljetuksesta rapsahtaa säännöllisesti lasku postilaatikkoon, tarkoittaa jätteen väheneminen jossakin vaiheessa konkreettista rahansäästöä. Jos meillä päästäisiin siihen että roska-astia tarvitsisi tyhjentää vain kerran kahdessa viikossa, vuodessa säästöä kertyisi monta kymppiä. Elokuvailta tai pari kuulostavat paljon paremmilta kuin jätelaskun maksaminen.

Näissä tunnelmissa ryhdyin miettimään tosissani, miten meillä voisi vielä tehostaa jätteiden käsittelyä. Tavoitteeksi päätin ottaa juurikin tuon sekajätteen määrän puolittamisen. Karsin parannusehdotuksista päältä pois uusien jätelajien lajittelemisen. Parempi on aloittaa jostakin helpommasta, ja pyrkiä vähentämään kaiken sellaisen jätteen määrää, jota emme saa itse käsiteltyä. Koska biojätteen saa ainakin teoriassa käsiteltyä kompostorissa, pääsi biojätesanko takaisin palvelukseen. Siitä se keittiön allaskaappi jo täyttyikin. Lisäksi ompelin ylijäämäkankaista kaksi somaa pussia jotka sijoitin kylpyhuoneisiin. Näihin päätyvät toivottavasti talon viimeisetkin poltettaviksi soveltuvat pahvit ja paperit. Etsimisen lisäksi aion myös löytää uudelleenkäytettäviä hedelmäpusseja.

Eiköhän tällä alkuun pääse. Otan myös kiitollisuudella vastaan vinkkejä siitä miten teillä on saatu jätevuori pienenemään.
Muuten seuraava askel on alkaa pohtimaan, millä muovin määrää saisi vähennettyä. Puolivalistunut arvaukseni on, että yllämainittujen parannusten jälkeen suurin osa meillä syntyvästä jätteestä olisi muovia eri muodoissaan. Pienen osan muovisista rasioista ja vastaavista voi tietysti uusiokäyttää. Mutta luulen, että seuraavaksi minun pitää perehtyä paremmin siihen, miten saisimme hillittyä taloon tulevaa muovimäärää. Se taitaa kuitenkin olla toinen tarina.

2 kommenttia:

Mamselli kirjoitti...

Heittelen tähän kirjoituksen herättämiä ajatuksia sattumanvaraisessa järjestyksessä, josko näistä olisi jotakin iloa! :)
Biojätekompostin saa toimimaan kunhan muistaa laittaa sekaan tarpeeksi kuiviketta, sillä keittiössä syntyvä jäte on itsessään todellakin liian märkää. Sopivaa kuiviketta on esim. oksasilppu, turve, lehdet... (Jos kompostorissa on kärpäsiä, se kertoo siitä että jäte on liian märkää. Jos kompostorissa taasen asustelee muurahaisia, on aines liian kuivaa!) Lisäksi kompostorin tulee olla joka puolelta niin tiivis, että haittaeliöt kuten hiiret ja rotat eivät sinne pääse. Netistä löytyy paljon tietoa jos haluaa sukeltaa kompostoinnin ihmeelliseen maailmaan. Helpoimmalla pääsee jos omistaa kunnollisen tehdasvalmisteisen lämpökompostorin, mutta tässä kohtaa monella varmaan tulee hinta ja muut seikat vastaan (tiedän, ei kaikkea aina tarvitse valmiina ostaa....)

Uudelleenkäytyettäviä hedelmäpusseja voi ommella itse vaikka vanhoista verhoista, itselläni on käytössä sellaisista läpinäkyvistä "valoverhoista" ommellut pussukat.

Kivoja säilytystiloja erilaisten jätteiden keräämistä varten voi rakennella esim. eteiseen, jos keittiön allaskaappi alkaa olla täynnä. Sellainen kannellinen "puuarkku" käy tarkoitukseen, sisälle vaan astiat metallille, lasille, ym.

Jo kaupassa kannattaa kiinnittää huomiota tuotteiden pakkaustapoihin ja suosia sellaisia tuotteita, joissa on esim. paperi/pahvipakkaus muovisen sijaan, ja välttää tuotteita joita on pakattu turhaan. Kun ostaa isoja pakkauksia, niin pakkausjätettä kertyy ajan mittaan vähemmän.

Itsekin olen pohtinut keinoja kotiin siunaantuvan muovin vähentämiseksi, mutta vaikeaa se on. Mitä vähemmän ylipäänsä mitään ostaa, sen vähemmällä muovilla pääsee.

Saara kirjoitti...

Kiitos vinkeistä, Mamselli! :)

Meillä on biojätekompostorina se "kivikompostori", taisi olla Biolanin valmistama. Näyttää Star Trekin lavasteelta, on tiivis ja lämpöä riittää ainakin kesällä. Helpolla ei olla kyllä vielä päästy! Taidan näin alkajaisiksi heittää pupujen kuivikehakkeen sinne, jos se auttaisi jotain.

Tuo puuarkkuideasi on loistava! Sopisi hyvin vanhaan taloon. Sellaista alankin jahdata kesän kirppariretkillä!
Meidän talon tilat ovat aika kinkkiset. Tuvassa on tilaa touhuta, muttei paljon säilytystilaa. Eteistilatkin ovat jo nykyisellään pienet ja ahtaat. Mutta tuollaista arkkua ei tarvitsisi edes piilottaa mihinkään.

Nuo pakkaukset ovat kyllä ikuisuusongelma, kun monia tuotteita ei vain ole saatavana muuten kuin muoviin pakattuina. Lisäksi kahden hengen taloudessa pitää myös tarkkailla ettei osta ruokaa niin isoissa pakkauksissa että ne ehtivät pilaantua. Oma ongelmansa on sekin, että meidän tulee tilattua aika suuri osa tarvitsemistamme tavaroista netin kautta. Periaatteessa ekologista, mutta pakkausjätettä kertyy siitäkin.

Näinhän se on, että ostamisen vähentäminen taitaa olla se yleispätevä keino kaikkiin kulutuksen ikäviin lieveilmiöihin. Ajattelin kuitenkin vähän alkaa katselemaan ei-muovisia vaihtoehtoja tavallisille tuotteille. Kirjoittelen löydöksistäni sitten myöhemmin. :)

Uudempi teksti Vanhempi viesti Etusivu

Blogiluettelo

Kirjoittajasta

Oma valokuva
Saara R
Filosofi Saara Reimanin ylimääräisten ajatusten mausoleumi. Ajatuksia on jo aika paljon, aika monista aiheista. Palaute blogista: saara.j.reiman@gmail.com
Tarkastele profiilia

Blog Archive

Hae tästä blogista

Followers


Recent Comments