Vapauttava kohtuullisuus

Kiitos kaikille erinomaisista kommenteista edelliseen postaukseen. Jatketaan aiheesta vielä vähäsen, tarkemmin sanoen siitä mitä kohtuullistamisen projekti voisi merkitä niille joilla alun perinkin on vähemmän.

Ajattelun ammattilainen esitti tärkeän näkökohdan: kohtuullistamiskeskustelun ei pitäisi pyöriä tavaran ja omistamisen ympärillä vaan keskittyä enemmän tekemiseen. Tästä saakin kätevästi nakuteltua aasinsillan luokkakeskusteluun. Toisen ajatuksia herättävän puheenvuoron esitti ilmeisen tahattomasti KELAn tutkija Minna Ylikännö. Kulutusyhteiskunnassa, tässä hyvinvointiyhteiskunnan perillisessä, osattomuus tarkoittaa usein nimenomaan kulutusresurssien puutetta. Se nousee siitä ettei ole varaa tehdä niitä asioita joita tavalliset kunnon kansalaiset tekevät ja ostaa omakseen keskiluokkaisuuden ulkoisia merkkejä. Sampsa kysyi, miksi keskiluokkaisuudesta on tullut ihanne. Arvaukseni (jonka osuvuuden joku ystävällinen sosiologi voisi selvittää) on että keskiluokka eri sävyineen on teoriassa saavutettavissa oleva unelma. ”Kovat” eliitit talouden, politiikan ja instituutioiden huipulla eivät kelpaa massojen ihanteiksi koska välimatka niihin on liian suuri. Sen sijaan on paljon vaikeampi nähdä miksi keskiluokkaisuus olisi saavuttamatonta, vaikka se käytännössä sitä olisikin. Ja keskiluokkaisuudessa on sävyjä kuin jäätelöbaarissa: tietyt kriteerit täyttävä ihminen hyväksytään kunnon kansalaisten joukkoon (näitä kriteereitä ovat esimerkiksi vakityö sekä valtavirran mukainen pukeutuminen ja muu kulutuskäyttäytyminen), mutta hienosyiset jaottelut sisältävät tasoja kuin nettipelit. Järjestelmän sisäiseen logiikkaan kuuluu maksimaalinen kulutus: ylempien tasojen harrastuksia ja ulkoasua voi kopioida tiettyyn rajaan asti, mutta aidon nousun mahdollistaa vain riittävä pääoma. Tämä pääoma ei aina ole suoraan rahassa mitattavaa- mutta miettikääpä, onko ihmisen mahdollista kehittyä esimerkiksi viinintuntijaksi tai hyväksi golfinpelaajaksi ilman tiettyjä resursseja.

Rahan tuodessa vapauksia ja sosiaalista statusta rahattomuudesta muodostuu vankila. Vankilainstituution historiasta taas olen oppinut, että vankilan yksilöön kohdistamat pakotteet muistuttavat usein köyhyyden mukanaan tuomia pakkoja. Esimerkiksi maksuhäiriöiden mukanaan tuomat pakotteet voivat merkitä tietyissä suhteissa ankarampaakin kärsimystä kuin tuomion suorittaminen nykyaikaisessa vankilassa. Joka tapauksessa, on mielenkiintoista että vankila simuloi nimenomaan köyhyyttä: vankilassa sallitun henkilökohtaisen omaisuuden määrään ja laatuun kohdistuva kontrolli, karu ja ankea ympäristö sekä ruokaan, vaatetukseen ja henkilökohtaiseen hygieniaan kohdistuvat rajoitteet ovat asioita joiden rankaiseva vaikutus ei välttämättä ole erityisen suuri huonoista oloista lähtöisin olevalle vangille. Ettei vankilankin pelotevaikutus vain olisi kohdennettu keskiluokkaan? Rahattomuus sen sijaan on tila joka luo näkymättömän vankilan kaltereiden tälle puolelle. Useimmat yhteiskunnassamme perustarpeiksi mielletyt hyvät ovat kiellettyjä vähävaraisilta. Vastaavasti, vähävaraisten odotetaan kaikin voimin pyristelevän pois tilastaan ja jos he eivät siihen kykene, heidän odotetaan olevan onnettomia. Vaihtoehdot on varattu onnistujille, vähävaraisten rooli yhteiskunnassa on tuntea itsensä kurjiksi. Samalla he toimivat pelotteena keskiluokalle: katsokaa, kulutusjuhlista ulos jääneet ovat jo täällä ja heillä menee huonosti. Siis teilläkään ei todella ole muuta vaihtoehtoa kuin juosta aina vain kovempaa.

Minna Ylikännön kriteereillä mitattuna, meillä kitkutetaan, vaikkakin miellyttävässä ympäristössä.
Olemme heittäneet menemään mahdollisuutemme elää tyylikästä elämää, ja tässä vaiheessa paluu takaisin valtavirtaan alkaisi olla jo hankalaa. Yksinkertaistaminenhan ei tarkoita ainakaan meidän perheessä enää sitä että viikottain valitsisimme nuukia vaihtoehtoja vaikka toisinkin olisi varaa tehdä. Eipäs enää niin vain olisikaan. Kodin ulkopuoliset harrastukset? Huvin vuoksi shoppailu? Vapaus olla lukematta tarkkaan ruokakaupan tarjouksia joka viikko? Ei meillä tällaisia ole nähty.
Se mikä tilanteesta tekee mielenkiintoisen on, että kitkuttaminen on meistä varsin laadukas tapa elää. Onnellista sen sijaan ei olisi sellainen hyvä elämä jota Ylikännö maalailee: se jossa kotityöt olisi ulkoistettu vieraalle, aika kuluisi kodin ulkopuolella puuhaamassa jotakin turhaa ja ystäväksi hankitun koirankin kanssa aikaa viettäisi enemmän vieras. En väitä että kotitöiden tekeminen olisi aina elämyksellistä ja nautinnollista. Puolustan kuitenkin pontevasti sitä että hyvään elämään kuuluu runsaasti kotitöiden tekemistä, itse ja usein vieläpä käsipelillä vaikka kaupasta saisi kaikenlaisia pikku apureita. En minä tahdo ”aikaa itselleni”. En halua päästä arjesta mahdollisimman vähällä enkä ainakaan ulkoistaa sitä. Eikä minua kiinnosta yhtään pelata pieniä ilkeitä sosiaalisia pelejä käyttäen nappuloina kolmannessa maailmassa kauden väreissä tuotettua massatavaraa.

Mieleeni tuli että ehkäpä olenkin löytänyt sen mitä kohtuullistamisella on annettavaa kulutusyhteiskunnan pudokkaille: vaihtoehto ja mahdollisuus rahan puutteen aiheuttamien kärsimysten lieventymiseen kun linkit rahat ja ihmisarvon välillä alkavat höltyä. Niin taas käy joka kerran kun joku rohkenee kyseenalaistaa vaihtoehdottomuuden ja menestyksen kulttuurin ja valita vähemmän muutenkin kuin pakon edessä. Tässä vaihtoehtoisessa ajattelussa kitkuttaminen ei ole automaattisesti kielteistä ja rajoittavaa vaan eräs kehys jonka puitteissa voi elää ihmisarvoista elämää. Kohtuullistamisella on potentiaalia luoda sosiaalisia verkostoja joissa ihmistä ei tee mielenkiintoiseksi se mitä hän omistaa ja miten hän kuluttaa vaan hänen tekemisensä ja ajatuksensa. Kulutusyhteiskunnan hierarkiat alkavat sekoittua. Miten käy jos ulkopuolinen ei voikaan erottaa korkeasti koulutettua ja hyvin toimeen tulevaa ammattilaista vähäosaisesta ulkonäön perusteella? Yksinkertaisesti voi pukeutua joko vakaumuksellisista syistä tai siksi että se tulee hyvin halvaksi. Samoin kommuunissa voi asua joko koska varaa omaan asuntoon ei ole tai koska pitää yhteisöllisyydestä. Entä jos kohtuullistajat kehittävätkin myös vähävaraisille sopivia penninvenytysvinkkejä –tai lainaavat omaan käyttöönsä niitä ideoita joita köyhät ovat pakon edessä kehitelleet? Rahan valta alkaa heikentyä ja vaihtoehdot jotka ovat aina olleet olemassa tulevat näkyviksi ja varteenotettaviksi. Ehkäpä Liisan mainitsema krooninen avuttomuuden tunne alkaa vähitellen helpottaa. Eikö sekin tunne monen kohdalla synny nykyään syrjäytetyksi joutumisen kokemuksesta ja siitä että nyky-yhteiskunnan menosta joutuu monella tapaa sivuun jos pelimerkkejä ei ole. Solidaarinen kohtuullistaminen rikkoo tätä kuviota, onhan siinä kyse arvojen ja arvostelutapojen muutoksesta eikä ainoastaan kulutustottumuksien muutoksesta.

Sampsa kysyi, miten vähän ansaitsevat voisivat kohtuullistaa? Kohtuullisuuden hyve ei tarkoita kaikille vain vähentämistä. Joillekin kohtuullisuus voi kertoa, että heillä on moraalinen oikeus vaatia osakseen enemmän. Kohtuullisuus voi myös olla unelmien kohtuullisuutta ja pyrkimystä tyytyväisyyteen niukoissa olosuhteissa. Se on sitä ettei elämää tarvitse mitata keskiluokkaisella mitalla ja havaita aina vain puutteelliseksi. Tärkeää on huomata etteivät nämä kohtuullisuuden muodot ole luokkasidonnaisia, vaan jokaisen eteen voi tulla tilanteita joissa kohtuus saa näitä harvinaisempia merkityksiä. Kohtuullisuus on mahdollisuutta onnistua elämässä siinäkin tapauksessa ettei materiaalista menestystä ole näköpiirissä. Jos ihminen huomaa olevansa sittenkin vapaa, hän voi myös huomata että aina välillä elämä tarjoaa mahdollisuuksia tärkeidenkin asioiden tekemiseen. Kaikki eivät voi osallistua kulutuksen vähentämiseen. Luulisin kuitenkin, että kaikki voivat pyrkiä omalta osaltaan vapauteen rahan orjuudesta.

0 kommenttia:

Uudempi teksti Vanhempi viesti Etusivu

Blogiluettelo

Kirjoittajasta

Oma valokuva
Saara R
Filosofi Saara Reimanin ylimääräisten ajatusten mausoleumi. Ajatuksia on jo aika paljon, aika monista aiheista. Palaute blogista: saara.j.reiman@gmail.com
Tarkastele profiilia

Blog Archive

Hae tästä blogista

Followers


Recent Comments