Maalaispäiväkirja 5.4.2010

Ikkunasta näkyy... linnunpönttöjä. Ainakin olohuoneen ja keittiön ikkunoista. Olohuoneen ikkunasta näkyvä sinitiaispönttö on uusi. Näkyy myös leikattuja omenapuita ja koko ajan vähemmän lunta.

Tänään mietin... jämäkankaiden kierrätystä. Jotenkin näyttää siltä että kangasvarastot täyttyvät nopeammin kuin kuluvat.

Mietin myös, miten kevään tulon havaitsee täällä maalla myös vammojen laadusta. Talvikausi on pienten palovammojen luvattua aikaa. Nyt minulla ei ole koko viikkoon ollut yhtään palovammaa, mutta naarmuja ja muita osumia alkaa kertyä kun aikaa alkaa kulumaan puutarhassa. Erityisoperaatiot ovat vielä erikseen: sen vasta huomaakin koska täällä kunnostetaan vadelmamaata tai haketetaan. Hieman tähän liittyen, olen miettinyt riittääkö kasvojen säteilyttäminen pilvien takaa kurkistelevan kevätauringon valossa parantamaan D-vitamiinin saantia. Luulen että riittää, jos säteilytystunteja kertyy yhtä paljon kuin minulle viime viikolla.

Olen myös miettinyt Taivaannaulan uuden juhlakalenterin valossa perheemme juhlakalenteria. Tässä kuussa on tietysti Hela, jota viettänemme 24.päivä. Taivislaiset pohtivat Helan ajankohdan laskemista kevätpäiväntasauksesta, mutta minä katson peltoon: Helan aikaan kylvötöiden pitäisi olla käynnissä. Uutuutena vietämme 23.päivä Kodinhaltijan päivää. Siitä sitten eteenpäin… Suurempia muutoksia on odotettavissa alkukesän juhlien viettoon. Varsinaisia uusia juhlapäiviä aion lisätä kalenteriini vain pari, hyvin subjektiivisin perustein. Ajastajan perusteella pakanan elämä voisi olla yhtä juhlaa, mutta koska töitäkin pitää tehdä (ja toisaalta koska hartaudessamme on toivomisen varaa), on priorisoitava.

Olen iloinen siitä että... kevät on vihdoin tulossa. Ja siitä että omenapuiden leikkuu-urakka saadaan päätökseen ennen viikonloppua. Kalenterista katsottuna olemme myöhässä, mutta puutarhan tilaan verrattuna aikataulu on ollut juuri oikea. Kun puut on leikattu, maa saa kuivahtaa hetken. Sitten kerätään oksia ja haketetaan kuin viimeistä päivää. Ja sitten toivottavasti pääseekin jo varsinaisiin maatöihin. Lepoa on odotettavissa taas joskus marraskuussa.

Tänään meillä oli ruokana…itse leivottua leipää, juustoa, ilmakuivattua kinkkua ja oliiveja. Pikaruokapäivä, siis.

Päivän asu… sininen mekko ja essu ja musta hilkka. Olen onnessani kun puutarhatöihin ei tarvitse enää pukeutua kuin naparetkelle. Kerrosten ja paksujen huivien sijasta lämmikkeeksi riittää kevyt fleecetakki ja hiusten suojaksi hilkka.

Tänään olen... viettänyt keväisen työleirin viimeistä päivää. Tapoihimme ei kuulu juhlia pääsiäistä, mutta Puoliso yhdisti pari yli jäänyttä lomapäivää pääsiäispyhiin ja siitä tuli viikko lomaa. Tänään olemme siivonneet, leikanneet viimeisiä omenapuita ja kiinnittäneet uusia linnunpönttöjä puihin.
Tulevia puutarhaurakoita silmälläpitäen konvertoin pari vanhaa lakanaa kuudeksi säkiksi. Kangassäkit ovat muovisäkkejä parempia esimerkiksi hakkeen säilyttämiseen.

Aion... hipsiä kohta iltapalalle. Sitten pitäisi vielä ripustaa pyykkiä. Periaatteessa minun pitäisi kirjoittaa kannanottoa, mutta säästän sen huomiseen. Sen sijaan taidan vielä etsiskellä kadonnutta kaavakansiota.
Ja ruokalistaa pitäisi suunnitella huomista kaupparetkeä varten. Pyhät ovat vähän sotkeneet järjestystä…

Aion mennä... mennä ylihuomenna asukasyhdistyksen järjestämiin iltamiin. Illan aiheena on puutarhajätteen kierrätys ja kompostointi- hyvin ajankohtainen aihe sillä keittiöjätekompostorin (joka tunnetaan meillä paremmin rottakompostorina) käynnistäminen on korkealla prioriteettilistallani.

Luen... Tea Kaarakainen ja Jari Kaukua (toim.) Stoalaisuus. Tiedon, tunteiden ja hyvän elämän filosofia.

Olen tekemässä... erityisen suurella innolla en erityisen mitään, vaikka periaatteessa työn alla on yhtä sun toista.

Toivon... että tänään tapaamani kevään ensimmäinen jättiläishämähäkki oli myös viimeinen hämähäkki jonka tapaan vähään aikaan.

Talossa ja puutarhassa... alkaa kiireinen aika. Saapa nähdä, kuinka usein ehdin tänne blogia päivittämään. Ideoita kyllä on.

Kuulen… askelia portaista.

Parasta juuri nyt... kevät! Devin Townsendin levyt: uusi Addicted ja Ziltoid the Omniscient. Etenkin jälkimmäiseen liittyen, parhautta on myös se että minulla ja Puolisolla on samanlainen viehtymys omituiseen raskaaseen musiikkiin, etenkin avaruusoopperoihin. Ziltoidin lisäksi metallimiesten avaruusmusiikista tulee mieleen Luca Turillin Prophet of the Last Eclipse. Hm. Pitäisi varmaan taas kuunnella…

Viikonloppuna aion... osallistua puolueen piirikokoukseen. Jos sää sallii, tehdä lopun ajan puutarhatöitä.

posted under |

0 kommenttia:

Uudempi teksti Vanhempi viesti Etusivu

Blogiluettelo

Kirjoittajasta

Oma valokuva
Saara R
Filosofi Saara Reimanin ylimääräisten ajatusten mausoleumi. Ajatuksia on jo aika paljon, aika monista aiheista. Palaute blogista: saara.j.reiman@gmail.com
Tarkastele profiilia

Blog Archive

Hae tästä blogista

Followers


Recent Comments