Väärän jumalan valtakunnassa

Tänä aamuna heräsin tavalliseen aikaan. Kevätaurinko paistoi ja tunsin itseni heti virkeäksi. Nousin ylös ja aloin tehdä aamutoimiani tavalliseen tapaan. Ruokkiessani kaneja huomasin että kuivaruokapussin kyljessä luki ”Muista Luojaa nuoruudessasi ennen kuin pahat päivät tulevat.” Onpa outoa. Mutta mistäpä sen tietää, eihän siitä ole vielä pitkä aika kun uutisissa kohistiin amerikkalaisfirmasta joka koristi rynnäkkökiväärinsä raamatunlauseilla. Pukeuduttuani laskeuduin alakertaan. Kuljin poltettavien papereiden korin ohi. ”Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi!” kirkui lehden takakansi vielä viimeisillä voimillaan. Hm. Menin jääkaapille. Luulin että kalenteri sen ovessa on Lohjan yrittäjien sponsoroima, mutta muistini oli tehnyt taas tepposet. ”Sallikaa lasten tulla minun tyköni älkääkä estäkö heitä”, ”Tuki vaikka veitsellä kurkkusi, nälällesi älä anna valtaa” ja monet muut kieltämättä kontekstiin sopivat raamatunlauseet tervehtivät minua. Hämmennyksestä huolimatta hapuilin appelsiinimehua. Viereisen maitopurkin kyljestä silmiini osui teksti: ”Te tarvitsette taas maitoa, ette te kestä vahvaa ruokaa.”

Tänään minulla on kysymys johon toivon sinun etsivän vastauksen. Kuinka monta mainosta näet yhden päivän aikana? Älä arvioi mututuntumalta, vaan mene ja laske. Mainoksiksi lasketaan kaikki kaupallinen menekinedistäminen johon törmäät. Tehtävän helpottamiseksi, laskenta voi olla lyhyempikin, kunhan se on niin pitkä että sinulla on sen päätteeksi käsissäsi sen verran empiiristä aineistoa että voit sen perusteella luotettavasti arvioida päivittäisen mainosaltistuksesi määrän.

Minä näen päivittäin vähintään useita kymmeniä mainoksia, ja ymmärtääkseni se on vähän. Esimerkiksi tänään en poistu kotoani puutarhaa kauemmaksi. En siis näe yhtään ulkomainosta, kuule yhtään radiomainosta tai törmää yhteenkään feissariin. Meillä ei myöskään ole televisiota tai radiota, joten sitäkin kautta kulkevat kaupalliset tiedotteet menevät minulta ohi. Mutta heti kun menin aamulla jääkaapille, vastaan tuli kaupungin ilmaiskalenteri, josta yritykset olivat ostaneet mainostilaa. Keittiön ilmoitustaululla roikkuu paikallisen pizzerian lista. Edes jääkaapin sisäpuoli ei ole turvassa mainoksilta vaan silmiini sattui heti alkajaisiksi maitopurkki jonka kylki informoi Valion lanseeraamista uusista luomutuotteista. Postilaatikkoon tipahtaa lähes päivittäin mainoksia tai ilmaisjakelulehtiä, enimmäkseen osoitteellisena. Tilaamamme aikakauslehdetkin sisältävät mainoksia, vaikka ovatkin siitä asiapitoisemmasta päästä. Naistenlehdet ja kauppojen asiakaslehdethän koostuvat suurimmaksi osaksi joko mainoksista tai jutuista jotka rakentuvat tuotteiden esittelemisen ympärille ja ovat siten vain huonosti peiteltyjä mainoksia. Unohtaa ei myöskään sovi internetin mainontaa. Sivuja joilta ei löytyisi yhtään mainosta tai kaupallista linkkiä, on vähän. Monet blogitkin toimivat hyvin naistenlehtimäisesti keskittyen joko suoranaisiin tuote-esittelyihin tai –arvosteluihin tuotteista joista on mainittu tarkka nimi, hinta ja ostopaikka. Filtterienkin läpi sähköpostiin uivat roskapostit ovat vielä erikseen.

No laskitko mainokset? Hyvä, sillä nyt pääsemme aitofilosofiseen ajatuskokeeseen jonka edistymistä saitte jo tarkkailla tämän postauksen alussa. Kuvitellaan että kaikkivaltias jumala (valitse haluamasi, riittää että hän on kaikkivaltias ja kirjoittanut pyhän kirjan joka ei ole sinulle aivan vieras) tympääntyisi kaupallistuneeseen yhteiskuntaamme niin pahasti että päättäisi tehdä ihmeen. Kuvitellaan että Hän päättäisi muuttaa kaikki kaupalliset tiedotteet suosimansa pyhän kirjan lauseiksi. Koitetaan sitten ajatella mitä se merkitsisi. Yhdellä hujauksella meitä ympäröivä informaatiopilvi muuttuisi uskonnollisemmaksi kuin paavin päiväuni. Toisuskoiset kauhistuisivat: mihin teokratiaan tässä on jouduttu? Valtauskonnon edustajat –henkilökohtaisen vakaumuksen tilasta riippuen- kokisivat kaikkialla vastaantulevat muistutukset joko suunnattoman inspiroivina tai ahdistavina. Kaikki olisivat ihmeissään. Kuvitellaan edelleen että Jumala katsoisi nyt aiheuttamaansa hämminkiä ja se miellyttäisi Häntä. Hän päättäisi että elämän on tästä eteenpäin hyvä jatkua samaa rataa. Ihmisillä olisi edelleen vapaus ajatella mitä haluavat, löytää moraalinsa filosofiasta tai muista uskonnoista, pyrkiä ylläpitämään sekulaaria lainsäädäntöä. Mutta yhtään mainosta he eivät enää näkisi, vain juuri Muutosta edeltävää ajankohtaa vastaavan määrän uskonnollisia lauseita siroteltuna kaikkialle missä ennen oli mainoksia.


Mitä arvelet? Kun tämä tilanne jatkuisi vaikka parikymmentä vuotta, näyttäisikö yhteiskuntamme enää samalta? Entä näyttäisivätkö ihmiset ja omat ajatuksemmekaan samalta? Kuinka kauan hiljaista, lumisateen tavoin kaiken ylle lankeavaa raamatunlauseiden pommitusta tarvitsisi tulle ennen kuin kritiikki alkaisi hiljalleen pehmentyä ja vaimeta, ennen kuin alkaisimme suhtautua ymmärtäväisemmin pyhän kirjan sisältämiin ristiriitoihin ja sen tarkasta noudattamisesta kumpuaviin suoranaisiin moraalittomuuksiin? Kuinka kauan kestäisi ennen kuin alkaisimme vakuuttua siitä että teokraattinen maailmamme on sittenkin paras mahdollinen maailma ja jumalisuuden vähentäminen alkaisikin herättää meissä epäluuloa ja muutosvastarintaa?

posted under , , |

5 kommenttia:

Liisa kirjoitti...

Olipas hauska ajatusleikki. Kuinkahan moni on toisaalta kehittänyt samanlaisen automaattiseulan kuin minä: lehtiä lukiessani en yksinkertaisesti NÄE mainoksia. Koska en näe mainosuniakaan, subliminaalivaikutuksetkin taisivat mennä sivu suun. Mainostajilta, ei minulta ;-)

Saara kirjoitti...

Aika moni varmaankin. Muttamutta...vaikka 99% mainoksista menisikin onnellisesti ohi, kokeeni vihjaa siihen että tajuntaan pääsee jotakin joka päivä. Minusta jo sekin on huolestuttavan paljon, jos verrataan vaikka siihen kuinka paljon opin uusia asioista noin ylipäätään...

katisar kirjoitti...

Liisan ja Saaran kanssa yhteneväiset ajatukset nousivat minunkin mieleeni. Olen sokeuttanut itseni mainoksille. Televisiota katson hyvin harvoin. Varsinkaan mainostv:tä. Jos sitä joskus harvoin katson, menen yleensä puuhastelemaan muita asioita mainosten ajaksi.
Minusta on outo todella outo ristiriita, että käydään kiivaita keskusteluja siitä, että saako risti tai kuu vilahtaa julkisissa paikoissa, mutta joka paikka on logoja täynnä. Eivätkö ne ole materialistisen maailmankatsomuksen uskonnollisia symboleja? Siinä mielessä tämä Willy-piirretty kolahti.

Zepa kirjoitti...

Kuten Liisa, en näe mainoksia lehdessä :-) Bussissa näen ne kyllä mutta en kytke niitä juurikaan maailmaan jossa elän. Katson niitä ns. vain mainoksina... millaisia ne on, miten ne toimii, paljonko mahtaa maksaa jne.

Netissä on aikalailla kans tarjontaa, klikkaan nekin vain pois. Uutisiksi naamioidut mainoksen ärtsii :-(

No, väistin esittämäsi kysymyksen. Äh.

Saara kirjoitti...

katisar: Keskustelussa uskonnollisten symbolien näkyvyydestä ei tietääkseni ole ollut kysymys näkyvyydestä sinänsä vaan siitä että yhteiskunnan instituutiot ja laitokset (esim. valtion ja kunnan) joiden pitäisi suhtautua tasa-arvoisesti kaikkiin katsomuksiin, ovat todellisuudessa suosineet yhden uskonnon harjoittamista tai esilläoloa. Uskonnollisten symbolien näkyvyys sinänsä ei ole perimmäinen ongelma vaan kansalaisten perusteeton (ja perustuslain vastainen) epätasa-arvoinen kohtelu.

Luulisin että useimmat meistä suodattavat yksittäiset mainokset aika tehokkaasti. Mutta teho riippunee yksilöstä, ja yhteiskunnassa on paljon väkeä...
Toiseksi, vaikka mainoksen sanoman sivuuttaisi, on niiden välittämiltä arvoilta (esim. siitä millainen on "normaalia kuluttamista", mitkä asiat ovat moraalisia ongelmia ja mitkä eivät, millaista on mukava asuminen tai kauniit ihmiset jne.) ja maailmankuvalta vaikea välttyä ellei sitä erityisesti yritä. Koska mainosten maailmankuvaa ei ole luotu palvelemaan ihmisten vaan myyjien tarpeita,onkin hyvä kysymys onko meille tehosyötetty maailmakuva hyvä?

Uudempi teksti Vanhempi viesti Etusivu

Blogiluettelo

Kirjoittajasta

Oma valokuva
Saara R
Filosofi Saara Reimanin ylimääräisten ajatusten mausoleumi. Ajatuksia on jo aika paljon, aika monista aiheista. Palaute blogista: saara.j.reiman@gmail.com
Tarkastele profiilia

Blog Archive

Hae tästä blogista

Followers


Recent Comments