Tulevaisuus on jo täällä

Tekojen seurauksia ei ehkä aina osaa kovin hyvin arvioida etukäteen ja villit kortit tuovat jännitystä tieteelliseen tulevaisuudentutkimukseen. Toisaalta tulevaisuutta voi ennustaa aivan mainiosti. Teelehdet ja kristallipallo vain esiin! Minulle tarotkortit, tarkemmin sanottuna Antonella Castellin henkevän pastellinen Tarot Art Nouveau, on paljastanut että ensi vuonna markkinoille saapuu ainakin yksi uusi ripsiväri joka tekee ripsistä entistä pidemmät ja tuuheammat. Henget eivät ole aivan varmoja, pääsevätkö miehet kokemaan uudenlaisia parranajo-elämyksiä, mutta lupaavalta kyllä näyttää. Markkinoille saapuu myös uusia, entistä kätevämpiä kännyköitä ja ensi vuonnakin kesähitti on tarttuvaa poppia. Hämmentävää kyllä, ennustan etteivät kadut ensi vuonnakaan ole sen enempää täynnä gasellisilmäisiä kaunottaria kuin tänäkään vuonna eikä elämä tule olemaan uuden kännykän hankkimisenkaan jälkeen yhtään kiireettömämpää.

Mainosten maailmassa sensaatioita on joka vuosi, mutta liian hyvin toimivien tuotteiden kehittämistä kannattaa varoa. Jos tämänvuotinen hammastahna todella muuttaisi hampaat säihkyvän valkoisiksi ja pitäisi reiät ikuisesti loitolla, mitä sitten myytäisiin ensi vuonna? Toisaalta, mitä tapahtuu jos tuote todella pitää sen minkä lupaa? Seuraako ajansäästöstä onnea vai lisääntyneitä tehokkuusvaatimuksia ja työn hiipimistä sinnekin missä ennen on ollut vapaa-aikaa? Tekeekö lisääntyvä kauneus meistä onnellisempia ja viehättävämpiä, vai tuleeko tavallisesta rumaa ja pienestä epätäydellisyydestä syy ahdistua?


Sensaatioista saa hyviä unelmia, mutta niihin unelmiin on yleensä paketoituna keskinkertaisuutta, muodossa tai toisessa. Lopulta ihanimmatkin tuotteet poistuvat aikanaan hiljaa, alennuskorien ja punaisten tarralappujen maan kautta. Onko kuluttajalle lopulta edes tärkeää se, saako uudella ripsivärillä todella kohtalokkaammat silmät kuin vanhalla? Ovatko mainoslauseet vain osa Kulutuksen Temppeleissä esitettävää liturgiaa jossa ei kerrota faktoja vaan ilmaistaan että tarjolla on jotakin uutta ja nautinnollista? Ovatko uusista tuotteista ihastuvat ihmiset rationaalisia kuluttajia jotka ostavat tuotteita järkiargumenttien perusteella vai onko ihastuksen kohde tuotteen sijasta uutuus, ostamisen onni ja hetkellinen tunne siitä että omistaa jotakin täydellistä. Kun huuma hälvenee, pettymystä on lievittämässä jo seuraava uutuus.

Kiiltokuvamaailman lähetyssaarnaajat eivät kerro meille ainoastaan mitä tarjolla on, vaan myös, mitä haluamme. Jostakin syystä haluamme aina sitä mikä on vaikeaa saavuttaa: kaksikymppisen kasvoja, vaikka eliniänodote huitelee kahdeksankymmenen tienoilla, elintasoa johon puolet kansasta ei yllä millään, ja johon siitä toisesta puolesta nelisenkymmentä prosenttia pääsee kiinni velkarahalla. Samalla unelmoidaan helposta ja vaivattomasta elämästä jossa työajan ulkopuolella ei tarvitse tehdä tai kokea mitään ikävää tai rasittavaa. Monen mielestä tavara on omaa jos se sijaitsee omassa kodissa, vaikka pienen präntin mukaan se kuuluu yhä myyjälle siihen asti kun koko hinta on maksettu. Mitkä kaikki tavarat ympärillämme ovat todella omiamme, sellaisia joihin olemme kiintyneet ja jotka haluamme pitää hyvässä kunnossa? Kuinka suuri osa omaisuudestamme on pisaroita merkityksettömyyden lammessa? Vielä vaikeampaa on miettiä, mitkä halut ovat aidosti omiani. Täällä maalla, jossa mainosten ja näyteikkunoiden houkutuksia on vain vähän eikä televisiokaan toimi, olen alkanut vähitellen huomata että pohjimmiltaan haluni ovat yksinkertaisia eikä tyytyväisyys maksa paljon- rahassa. Kun kulutusmahdollisuuksia ei paljon ole, niitä lakkaa vähitellen kaipaamasta ja kyky erottaa todelliset tarpeet mieliteoista terävöityy. Onnen kokemuksia tuottavat lämmin takka ja pullantuoksu, hyvät keskustelut, kirkkaina iltoina korkealla kaartuva tähtitaivas, lintulaudassa ylösalaisin roikkuva orava. Jotenkin ne kestävät kulumatta ja haalistumatta ajasta toiseen.

posted under , , |

0 kommenttia:

Uudempi teksti Vanhempi viesti Etusivu

Blogiluettelo

Kirjoittajasta

Oma valokuva
Saara R
Filosofi Saara Reimanin ylimääräisten ajatusten mausoleumi. Ajatuksia on jo aika paljon, aika monista aiheista. Palaute blogista: saara.j.reiman@gmail.com
Tarkastele profiilia

Blog Archive

Hae tästä blogista

Followers


Recent Comments