Vakavia vaatepohdintoja

Uudet farkut maksavat noin 100 euroa, ehkä hiukan enemmän, ehkä reilusti vähemmän jos ne löytää halpahallista. Tähän hintaan sisältyy näin pikaisesti ajateltuna ainakin: materiaalikulut ( kuten kangas joka on ensin kudottu, värjätty ja kuljetettu tehtaaseen, lanka, napit ja niitit), työvoimakulut kuten suunnittelijoiden, mallimestarien, hallintoväen, leikkaajien ja ompelijoiden palkat, tehtaan ylläpitokulut, kuljetuskustannukset tehtaasta tukkuliikkeeseen ja sieltä edelleen kuluttajien ulottuville vähittäismyymälään. Sitten kun vaate ylittää Suomen rajat, hintaan sisältyvät myös verot ja tullimaksut ja voimme olla lähes varmoja siitä että tuotantoketjussa mukana olevat ihmiset tekevät työskentelevät suomalaisen lain mukaisissa olosuhteissa ja heille maksetaan kohtuullista palkkaa. Myös tukku- ja vähittäisporras saavat myyntihinnasta voittoa. Kysymys: kuinka suuri osa vaatteen lopullisesta hinnasta menee sen valmistajille? Entä voiko siitä osuudesta raapia eettisesti kestävissä oloissa ja laillisen työajan puutteissa kasaan kohtuullisen palkan? Jos vaate on tehty ekopuuvillasta, se on yleensä hiukan kalliimpi kuin vastaava ei-ekologinen vaate. Luonnonmukainen tuotanto on yleensä tehotuotantoa kalliimpaa, joten hintaero selittyy tällä. Mutta ovatko luonnonmukaisista materiaaleistakaan valmistetut vaatteet tehty eettisesti kestävissä olosuhteissa? Paljonko vaatteet maksaisivat jos ne olisi tuotettu alusta asti eettisesti kestävällä tavalla, edes suurimmaksi osaksi?

Olen kuullut että hyvin pukeutuminen on tapa kunnioittaa kanssaihmisiä. Mutta keitä ovat ne kanssaihmiset joita pukeutumisen on tarkoitus kunnioittaa? Vaatteiden valmistajia? Niitä joilla on elämässään vaikeaa eikä ehkä varaa tai aikaa ylläpitää tyylikästä habitusta? Niitä jotka kaipaisivat kanssaihmisiltään tukea ja lämpöä vai niitä jotka kaipaisivat pikemminkin opetusta etiikan perusteista? Ovatko he niitä jotka voivat hyödyttää minua vai niitä joita minä voisin hyödyttää? Kun asiaa pohtii, vakuuttuu kyllä siitä että on tosiaan olemassa monia ihmisiä joiden maisemaa yksinkertainen pukeutuminen, näkyvä vastalause konsumerismille, ei kaunista. Mutta luulen että jos maailman ihmiset pistettäisiin riviin, löytyisi sittenkin aika paljon enemmän niitä joita se kunnioittaa erinomaisen hyvin. Jos uskomme että kaikilla ihmisillä on yhtäläinen ihmisarvo, tällä pitäisi kai olla merkitystä...

2 kommenttia:

isopeikko kirjoitti...

Ihmisarvoja taitaa olla ainakin kahdenlaisia. Se, mikä mainitaan juhlapuheissa, ja se, joka näkyy arjessa. Vai onko tässä kyse erilaisista abstraktiotasoista?

Saara kirjoitti...

Jaa-a. Minä olisin vähän taipuvainen ajattelemaan niin että se mikä näkyy arjessa on paljon todellisempaa kuin se mitä sanotaan.

Uudempi teksti Vanhempi viesti Etusivu

Blogiluettelo

Kirjoittajasta

Oma valokuva
Saara R
Filosofi Saara Reimanin ylimääräisten ajatusten mausoleumi. Ajatuksia on jo aika paljon, aika monista aiheista. Palaute blogista: saara.j.reiman@gmail.com
Tarkastele profiilia

Blog Archive

Hae tästä blogista

Followers


Recent Comments