Pelastakaa johdonmukaisuus

Suomalainen wikipedia määrittelee parodian seuraavasti:

Parodia eli ivamukaelma on huumorin alalaji.

Parodia on ivallinen, piikittelevä, liioitteleva tai koominen toisen (yleensä tunnetun ja vakavan) teoksen jäljitelmä (myös pienet epäsuorat viittaukset riittävät). Alkuperäinen teos tehdään naurunalaiseksi. Parodia voi kohdistua myös johonkin lajityyppiin, jolloin irvaillaan lajityypin kliseille. Toisaalta moniakin asioita voi parodioida, kuten jonkun elämäntyyliä.
Parodia muistuttaa satiiria, mutta pääero lienee, että parodialla tarkoitetaan yleensä humoristista mukaelmaa teoksesta, kun taas satiirilla viitataan humoristiseen mukaelmaan reaalimaailmasta. Esimerkiksi satiirinen elokuva käsittelee jotain yhteiskunnallista ilmiötä tai henkilöä, kun taas parodinen elokuva käsittelee jotain toista elokuvaa tai lajityyppiä. Merkitykset ovat kuitenkin osittain sekoittuneet ja parodiaa käytetään myös satiirin merkityksessä ja kääntäen.


Helsingin käräjäoikeuden mukaan Wikipedia on väärässä muun muassa väittäessään että parodia voi kohdistua muuhunkin kuin viihteeseen. Se langetti nettiaktivisti Matti Nikille tuomion Pelastakaa Lapset ry:tä parodioivan nettisivun tekemisestä. Sivustolla Nikki toi parodian keinoin esiin että Pelastakaa Lapset ry. mahdollisesti syyllistyy laittomuuksiin rohkaistessaan ihmisiä levittämään lapsipornoa lähettämällä yhdistykselle linkkejä siihen. Edelleen, Nikki kiinnitti huomiota siihen että Pelastakaa Lapset ry. ottaa vastaan nettivihjeitä lapsipornosta, mutta toisin kuin poliisiviranomaisella, sillä ei ole velvollisuutta ryhtyä tutkimaan saamiaan ilmoituksia tai ryhtyä muihinkaan toimenpiteisiin tietoonsa tulleiden laittomien sivustojen sulkemiseksi ja syyllisten saattamiseksi vastuuseen. Ainakin minun korviini Pelastakaa Lapset ry:n toiminta on siis vähintäänkin arveluttavaa. Jos yhdistys markkinoi vihjepalveluaan sen sijaan että kannustaisi ihmisiä ilmoittamaan rikosepäilynsä poliisille, toiminta saattaa pahimmillaan johtaa siihen ettei tapahtunut rikos tule poliisin tietoon. Erityisen moitittavaksi tilanteen tekee se että puheena olevat rikokset saattavat olla hyvinkin törkeitä ja kohdistuvat lapsiin. Kansalaisaktivisti Nikki huomasi siis tämän ongelman ja päätti tehdä asialle jotakin. Hän valitsi keinokseen parodiasivuston ”pelastakaa pedofiilit” tekemisen. Helsingin käräjäoikeus toteaa sivustosta:

”Hänen julkaisemansa sivusto on sisällöltään sellainen, että sitä ei voi pitää parodiana, vaan sivuston tehneen X:n työtä ja Pelastakaa Lapset ry:n toimintaa halventavana. Sen vuoksi Nikin epäonnistunut parodiatarkoitus ei poista hänen menettelynsä rangaistavuutta.”

Tietääkseni ainakin Helsingin Yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta on tehnyt jo kauan hartiavoimin työtä sen eteen että ”katsomisperustelut” saataisiin juurittua pois suomalaisesta oikeudesta. Katsomisperustelusta esimerkiksi käy erinomaisesti vaikka yllä oleva ”ei voi pitää parodiana…”. Kuka ei voi pitää Nikin sivua parodiana? Miksei voi? Jos katsomisperustelu taas yrittää sanoa ettei kukaan voi pitää Nikin sivustoa parodiana, se esittää universaaliväitteen jonka todeksi osoittaminen on toivotonta. Esimerkiksi käsilläolevassa tapauksessa riittää että löydämme jostakin, vaikka Kongon viidakosta, yhdenkin ihmisen jonka mielestä sivusto on parodia. Se riittää kaatamaan universaali-ilmauksen ”kukaan”. Kysymys ”Kuka ei voi pitää sivustoa parodiana, ja millä perusteella tämä joku uskoo olevansa relevantti auktoriteetti?” jää auki. Mutta annetaan oikeuden jatkaa.

“Pelastakaa Pedofiilit internetsivusto loukkaa tekijänoikeuden omistajan Pelastakaa Lapset ry:n internetsivuston ja sivujen tekijän X:n taloudellisia ja moraalisia oikeuksia saattamalla teoksen yleisön saataviin ilman asianomistajan lupaa sekä halventamalla teoksien taiteellista arvoa sekä halventamalla Pelastakaa Lapset ry:n Internetsivuston sisällön tarkoitusta liittämällä sivuston sisällön alkuperäiselle sivustolle vastakkaisia arvopäämääriä sisältävään Pelastakaa Pedofiilit sivustoon. “

Tekijänoikeuslaissa tunnetaan viisi moraalista oikeutta. Ne ovat: isyysoikeus (myös alkuperäinen tekijä on mainittava kappaleiden valmistamisen yhteydessä), respektioikeus (tekijä voi vastustaa mielestään loukkaavaa teoksen uudelleenkäyttöä), luoksepääsyoikeus (tekijän oikeus päästä katsomaan jo luovutettua teostaan), katumisoikeus (tekijän tietyt mahdollisuudet vaikuttaa teokseen sopimussuhteessa muuttuneiden olosuhteiden takia) ja klassikkosuoja (teoksen suoja väärältä tai loukkaavalta käytöltä silloin kun tekijän perikunta ei vaivaudu sitä tekemään). Näistä oikeuksista tulisi käsilläolevassa tapauksissa kysymykseen lähinnä respektioikeus. Ongelma on kuitenkin ilmiselvä: parodia, siis Nikin sivu, ei ole mitenkään itsestään selvästi ”teoksen uudelleenkäyttöä”, vaan voidaan perustellusti argumentoida että parodia on itsenäinen teos. Parodiaan taiteenlajina kuuluu olennaisesti se että parodia läheisesti muistuttaa kohdettaan mutta vääristelee sitä. Siispä, se että Nikin sivu muistuttaa kohdettaan ei todista sitä että Nikki uudelleenkäyttää teosta (mitä voisi olla esimerkiksi alkuperäisen teoksen esittäminen loukkaavassa asiayhteydessä), etenkin kun hän on selvästi ilmoittanut että hänen teoksensa on luonteeltaan parodia.

Onko Nikin rikos siis se että hän on tehnyt huonoa parodiaa? Onko nykyään rikollista alittaa tietty taiteellinen taso? Jos on, on kysyttävä kuka tai ketkä määrittelevät teoksilta vaadittavan minimitason ja minkälaisessa menettelyssä. Onko jokaisen taideteoksen taso vastaisuudessa määriteltävä ennen kuin se voidaan saattaa yleisön saataville, vai koskeeko vaatimus vain parodioita? Onneksi Effi ry:llä on tähänkin jo ehdotus, joka vaikuttaa hyvältä lähtökohdalta.

Oikeuden mukaan Pelastakaa Lapset ry:tä ja alkuperäisen sivun tekijää halventaa myös se että heidän sivustonsa sisältö on liitetty ”vastakkaisia arvopäämääriä sisältävään Pelastakaa Pedofiilit sivustoon.” Mutta kenen päämäärät nyt ovatkaan vastakkaisia ja mille? Jos Nikki olisi pedofiili, hänen vakavissaan tekemänsä sivun arvopäämäärät olisivat vastakkaisia Pelastakaa Lapset ry:n sivun arvopäämäärille. Tämä tulkinta ei voi olla mitenkään relevantti, koska kukaan ei ole koskaan edes väittänyt että Nikki olisi pedofiili. Jos Nikki ei ole pedofiili, hänen sivunsa on siis lähtökohtaisesti parodia, toisin sanoen hän ei ole tarkoittanut sitä tulkittavaksi kirjaimellisesti. Parodian tarkoituksena voi olla herättää keskustelua havaitusta yhteiskunnallisesta epäkohdasta. Jos tämä on Nikin arvopäämäärä, Pelastakaa Lapset ry:n vastakkaisen arvopäämäärän täytyisi siis olla keskustelun hiljentäminen mahdollisesta yhteiskunnallisesta epäkohdasta. Millä perusteella jälkimmäinen päämäärä ansaitsee oikeuden suojelua? Kolmannen vaihtoehdon premissit ovat että 1) Nikki ei ole pedofiili vaan hänen aikeensa ovat kunnialliset, ja 2) että Pelastakaa Lapset ry:n arvopäämäärä on lasten edun edistäminen. Tällöin ei ole olemassa vastakkaisia arvopäämääriä vaan molemmat osapuolet ajavat samoja hyviä. Miten Nikki siis voidaan tuomita olemattoman (siis vastakkaisten arvopäämäärien) esittämisestä?

Oikeuksista puheen ollen, mieleeni nousevat jonkun oikeustieteen professorin tarinat jostakin normihierarkiasta. Muistaakseni juttu meni niin että sananvapaus on perustuslaissa turvattu perusoikeus ja siten tavallisten lakien tasolla säädetyt oikeudet –kuten tekijänoikeus- ovat alisteisia sille. Alemman tasoisia säädöksiä tulisi siis tulkita siten että ne ovat sopusoinnussa ylemmän tason säädösten kanssa. Siis, esimerkiksi tekijänoikeuslakia tulisi tulkita siten ettei tulkinnassa vaaranneta kansalaisten perustuslaillista oikeutta sananvapauteen ja jos tilanne on sellainen että ristiriidassa ovat tekijänoikeus ja sananvapaus, tulisi tuomioistuimen painoarvopunninnassaan painottaa sananvapauden turvaamista ja vastaavasti tulkita tekijänoikeuslakia suppeammin.

Lopuksi, esitän kiitokset tekstin tarkistaneelle Juristiystävälle. Olen sinulle siiderin velkaa!

posted under , , |

0 kommenttia:

Uudempi teksti Vanhempi viesti Etusivu

Blogiluettelo

Kirjoittajasta

Oma valokuva
Saara R
Filosofi Saara Reimanin ylimääräisten ajatusten mausoleumi. Ajatuksia on jo aika paljon, aika monista aiheista. Palaute blogista: saara.j.reiman@gmail.com
Tarkastele profiilia

Blog Archive

Hae tästä blogista

Followers


Recent Comments