Historian suuria kysymyksiä

Filosofit tekevät filosofian historiaa, tai mahdollisesti yhteiskuntahistoriaa. Keksijät tekevät talous- ja sosiaalihistoriaa. Tutkijoiden työstä syntyy hiljalleen tieteenhistoriaa ja taiteilijat tuottavat taidehistoriaa. Niin kutsuttu yleinen historia, siis se mitä lapsille enimmäkseen opetetaan sekä peruskoulussa että lukiossa, on oikeastaan vallan historiaa. Kuka on pitänyt maapläntillä milloinkin komentoa, taistellut ketäkin vastaan ja niin edelleen. Vallan historia voisi olla vain yksi historia muiden joukossa. Mitä meistä kertoo se että se on yhteiskunnassamme tärkeintä historiaa? Miksi ala-asteikäisten on tärkeää oppia että Pähkinäsaaren rauha solmittiin 1323, mutta ei tarinaa siitä miten ihmiset oppivat ajattelemaan ja tulemaan keskenään toimeen ilman taruja ja jumaltuomioita?
Miksi aina sanotaan että historia auttaa meitä ymmärtämään nykyisyyttä, vaikka täsmällisempää olisi sanoa että historia taustoittaa ja antaa perustelut nähdä nykyisyys sellaisena kuin sen näemme? Miksi venytämme historiasta lineaarisen langan vaikka todellisuudessa aika on meri?


Miksi sotahistoriassa saa yliopistollista opetusta, mutta kukaan ei ole kuullutkaan rakkauden historiasta?

posted under , |

3 kommenttia:

Ofelia kirjoitti...

Asiaa! Se järjetön vuosilukujen, sotien ja valloitusten pänttääminen on aika hurjaa... Ja kaikki sanovat kuitenkin samaa: historian tunneilla ei koskaan muodostunut yhtenäistä kuvaa maailmasta, koska kaikki käsiteltiin paloina. Siis eli vaikka mitä muualla tapahtui Pähkinäsaaren rauhan aikaan, ja mitä yleensä tapahtui missäkin tiettynä aikakautena yhtäaikaa sen käsiteltävän asian kanssa. (Toivottavasti ymmärrät mitä yritän selittää, nyt ei oikein onnistu näköjään tää ilmaiseminen...!)

Keskusteluja Jumalan kanssa -kirjoissa on otettu se asia esille, että kouluissa pitäisi opettaa myös arvoja, muista välittämistä, ekologisuutta, rakastamista jne. lukujen ja vuosien sijaan. Hyvä idea!

Tein hörhömeemin, jos ehdit ja jos kiinnostaa, tee se! =) Olisi kiva kuulla sinunkin mielipiteitäsi kysymistäni asioista.

Utumies kirjoitti...

Rakkauden historiasta en tiedä, mutta onhan olemassa tasa-arvon historiaa. Menee aika lähelle - ulkoistettua, älyllistettyä rakkautta. Voisi lisätä entistä enemmän kouluopetukseenkin.

Sotahistoria on käänteistä rakkauden historia. Tärkeää sekin. Esimerkiksi toisen maailmansodan kertaaminen on tärkeää. Sijoittaa ihmistä modernin kartalle.

Saara kirjoitti...

Ofelia: Mutta jos opetetaan arvoja, niin kenen arvoja opetetaan? Mistä tiedämme, ovatko ne arvot hyviä? Toisaalta, sosiologiassa on havaittu että kouluissa on jo nykyään piilo-opetussuunnitelma joka on tehokas mutta jossa siirrettävät arvot voivat olla vastakkaisia julkilausutuille arvoille (esim. virallisesti korostetaan tasa-arvoa, mutta käytännössä oppilaita kannustetaan omaksumaan perinteiset sukupuoliroolit)

Utumies: Onko rakkaus tasa-arvoista? Entä mikä on tasa-arvon sisältö osiinsa purettuna, onko se hyvä? (Tämä on sellainen aihe jota olen viime aikoina jonkin verran pohtinut).

Sotahistoria on tietysti tärkeää, kuten muutkin historiat. Mutta oma historiansa -oma kertomuksensa tästä päivästä- on se, miten arvotamme eri historiat...

Uudempi teksti Vanhempi viesti Etusivu

Blogiluettelo

Kirjoittajasta

Oma valokuva
Saara R
Filosofi Saara Reimanin ylimääräisten ajatusten mausoleumi. Ajatuksia on jo aika paljon, aika monista aiheista. Palaute blogista: saara.j.reiman@gmail.com
Tarkastele profiilia

Blog Archive

Hae tästä blogista

Followers


Recent Comments